< Raamatunkysymys 1. Aikakirjasta
K: Mitä ovat 1. ja 2. Paraleipomenon 1. Aikakirjassa?
V: Kreikkalaisessa Septuaginta-käännöksessä 1. ja 2. Aikakirjaa kutsuttiin nimillä 1. ja 2. Paraleipomenon. Myös katolisissa Raamatuissa käytettiin tätä nimeä, mutta sisältö on sama.
K: Miksi 1. Aikakirjassa on niin paljon sukuluetteloita?
V: Aikakirjat on todennäköisesti kirjoitettu myöhemmin kuin Kuningasten kirjat, Juudan pakkosiirtolaisuuden jälkeen. Juutalaisille tuli tärkeäksi muistaa esi-isänsä ja siten myös se, keitä he olivat kansana. Jotkut sukuluettelot kertovat meille myös osan Marian ja Joosefin sukulaisista.
K: Mikä on 1. Aikakirjassa painotuksen ero Aikakirjojen ja Kuningaskirjojen välillä?
V: Näiden kahden teoksen välillä on useita eroja.
Aika: Aikakirjat kirjoitettiin myöhemmin, pakkosiirtolaisuuden jälkeen. Niissä korostetaan sukuluetteloita, jotka olivat tärkeitä palaaville juutalaisille.
Luvut: Aikakirjat on Raamatun lukumääräkeskeisin kirja, jossa mainitaan armeijoiden koko sekä pappien ja jälkeläisten lukumäärät.
Viittaukset: Kuningaskirjoissa mainitaan 32 jakeessa Israelin kuninkaiden kirja/vuosikirja, Juudan kuninkaiden kirja/vuosikirja sekä Israelin ja Juudan kuninkaiden kirja/vuosikirja. Aikakirjoissa mainitaan eri kuninkaiden kirjat vain 12 kertaa, eikä niissä koskaan mainita ”Juudan kuninkaiden kirjaa/vuosikirjaa” mainitsematta samalla myös Israelia.
Valtakunta vs. temppeli: Nehemia sekä 1. ja 2. Kuningaskirja korostavat Israelin ja Juudan valtakuntia. Aikakirjat ja Esra mainitsevat nekin, mutta niissä painotetaan enemmän temppeliä.
Kansainväliset suhteet: Kuningaskirjat keskittyvät taisteluihin ja liittoutumiin Aramin, Edomin, Moabin ja lähikuningaskuntien, mukaan lukien Egyptin, kanssa. Aikakirjat keskittyvät kauppaliittoutumiin Tyyron Hiramin, Saaban kuningattaren ja Egyptin kanssa.
Pahuuden seuraukset vs. katumus: Kuningaskirjat keskittyvät enemmän kuninkaiden syntien seurauksiin, kun taas Aikakirjat kertovat heidän henkilökohtaisesta suhteestaan Jumalaan.
Daavid: Aikakirjat eivät kerro meille paljoakaan Daavidista, paitsi että hän halusi rakentaa temppelin. Kuningaskirjat eivät kerro meille Daavidista juuri mitään, koska Daavidista on kerrottu 1. ja 2. Samuelin kirjassa.
Salomo: Aikakirjat kertovat Salomosta vain vähän, paitsi siltä osin kuin se liittyi temppelin rakentamiseen ja hänen rikkauteensa. Faraon tytärtä lukuun ottamatta vain Kuningasten kirja kertoo Salomon tekemistä vakavista moraalisista kompromisseista.
Manassen katumus, jolla ei ollut poliittista vaikutusta, mainitaan vain Aikakirjoissa. Manasse poisti monia epäjumalan alttareita, mutta hänen katumuksellaan ei ollut juuri lainkaan vaikutusta valtakuntaan.
Joojakimille kiinnitetään enemmän huomiota 2. Aikakirjojen 36. luvussa kuin 2. Kuningasten kirjassa 24. luvussa.
Maantiede: Kuningaskuntien jakautumisen ajankohdasta Hiskian aikaan asti Aikakirjat, jotka keskittyvät temppeliin, painottavat eteläistä Juudaa, kun taas Kuningasten kirja käsittelee molempia kuningaskuntia laajasti. Tämän vuoksi Aikakirjat eivät mainitse Israelin kuninkaiden hallituskauden päivämääriä tai kestoja, kun taas Kuningasten kirja tarjoaa tietoa sekä Juudasta että Israelista. Kuningasten kirjassa on myös enemmän aineistoa Eliaasta ja Elisaasta.
Kirjoitusajankohta: Aikakirjat on kirjoitettu myöhemmin, ja siinä oletettiin todennäköisesti, että lukija tunsi Kuninkaiden kirjan. Juutalaisten paluusta Persian Kyyroksen hallituskaudella kerrotaan Aikakirjoissa, ei Kuninkaiden kirjassa.
Opetukset: Aikakirjojen kirjoittaja osoittaa, että vanhurskaat teot tuovat mukanaan aineellisia etuja. Kuningaskirjat kuitenkin osoittavat myös, mitä seurauksia Jumalan tottelemisesta tai tottelemattomuudesta aiheutuu.
Huomaa, että mitään tosiasioita ei ole salattu, sillä 1. ja 2. Kuningasten kirja oli kirjoitettu ennen 1. ja 2. Aikakirjaa.
K: Mitkä ovat 1. ja 2. Aikakirjojen lukujen eroavuudet Samuelin ja Kuningasten kirjoihin verrattuna?
V: Virheettömyyden oppi sanoo, että Raamatun käsikirjoitukset olivat alkuperäisissä versioissaan virheettömiä, mutta että joitakin virheitä, jotka eivät vaikuta uskoon tai käytäntöön, on hiipinyt nykyisiin kopioihimme. Virheettömyysopista kiinni pitävät ihmiset tunnustavat vapaasti seuraavat seikat kopioijien virheiksi Samuelin, Kuningasten ja Aikakirjojen kirjoissa. 18–20 kopioijavirheestä noin kaksi kolmasosaa esiintyy suurempana lukumääränä Samuelin ja Kuningasten kirjoissa kuin Aikakirjoissa. Kopioijavirheet ovat:
1. Sam. 16:10 (kahdeksan poikaa) vs. 1. Aik. 2:13–15 (seitsemän poikaa)
2. Sam. 8:4 (1 700 ratsumiestä) vs. 1. Aik. 18:4 (7 000 ratsumiestä)
2. Sam. 10:18 (700 vaununkuljettajaa) vs. 1. Aik. 19:18 (7 000 vaununkuljettajaa)
2. Sam. 23:8 (800 surmattua vihollista) vs. 1. Aik. 11:11 (300 surmattua vihollista)
2. Sam. 24:9 (800 000 + 500 000) vs. 1. Aik. 21:5 (1 100 000, mukaan lukien 470 000) (mahdollisesti kopioijan virhe, mahdollisesti ei)
2. Sam. 24:13 (7 vuotta) vs. 1. Aik. 21:12 (3 vuotta)
1 Kun 4:26 (40 000 karjasuojaa) vs. 2 Aik 9:25 (4 000 karjasuojaa)
1 Kun 5:11 (20 koria oliiviöljyä, masoreettinen teksti, 20 000 koria Septuaginta) vs. 2 Aik 2:10 (20 000 koria oliiviöljyä)
1 Kun. 5:16 (3 300 työnjohtajaa) vs. 2 Aik. 2:18 (3 600 työnjohtajaa)
1 Kun 7:20b (200 granaattiomenaa) vs. 2 Aik 3:16b (100 granaattiomenaa)
1 Kun 7:26 (2 000 batia) vs. 2 Aik 4:5 (3 000 batia)
1 Kun. 9:23 (550 päällikköä) vs. 2 Aik. 8:10 (250 päällikköä)
2 Kun 8:26 (22-vuotias) vs. 2 Aik 22:2 (42-vuotias masoreettisessa tekstissä. Hänen täytyi olla 22-vuotias, muuten hän olisi ollut isäänsä vanhempi)
2. Kun. 24:8 (18-vuotias) vs. 2. Aik. 36:9 (8-vuotias)
Ps 60:1 (12 000) vs. 1 Aik 18:12 (18 000)
(Ilmeisesti minulta on jäänyt huomaamatta kolmesta viiteen kopiointivirhettä.)
K: Onko 1. Aik. 1:32:ssa mainittu se, että Ketura oli Abrahamin sivuvaimo, ristiriidassa sen kanssa, että 1. Moos. 25:1:ssa Ketura mainitaan Abrahamin vaimoksi, elleivät sivuvaimo ja vaimo ole synonyymejä, kuten muslimi Ahmed Deedat väittää?
V: Ei, ne eivät ole synonyymejä, eikä tässä ole ristiriitaa. Sivuvaimo on eräs vaimon tyyppi. Tyypillisesti sivuvaimon lapsilla ei olisi samaa perintöoikeutta kuin sellaisen vaimon lapsilla, joka ei ollut sivuvaimo. Rehellisellä muslimilla ei pitäisi olla mitään ongelmaa tämän kanssa, koska Muhammedilla oli sivuvaimo nimeltä Maria/Miriam Koptilainen. Heidän suhteensa oli laillinen, koska hän oli sivuvaimo, mutta hänellä ei ollut samoja oikeuksia kuin Muhammedin vaimoilla, jotka eivät olleet sivuvaimoja.
K: Mitkä olivat tuon ajan merkittävimmät sodat maailmassa (1. Aik. kirja, 2. Aik. kirja, 1. Kuninkaiden kirja ja 2. Kuninkaiden kirja)?
V: Tässä ovat tuon ajan tunnetut maailman sodat.
1003 eKr. Daavid valloittaa Jerusalemin
1000 eKr. Kiinassa Chou-dynastia kukisti Shang-dynastian
noin 998 eKr. Daavidin hallitsema Israel taistelee Moabia vastaan, 10 000 kaatuu
noin 997 eKr. Israelin sisällissota: Absalom – 2. Sam. 18:7, 20 000 kuollutta
969 eKr. Egypti ryöstää Gezerin kaupungin Salomonin häälahjaksi
950 eKr. Libyalainen Shishak nousee Egyptin valtaistuimelle
926 eKr. Egyptin Shishak hyökkää Juudaan
>926 eKr. Jerobeam ja Abija taistelevat Israelin ja Juudan välillä, 500 000 kuolee
918 eKr. Shishak tuhoaa Taanachin
911–894 eKr. Assyrian Adad Nirari II:n sotaretket
909 eKr. Gibbethonissa israelilaiset piirittävät filistealaisia
900 eKr. San Lorenzo, Meksiko tuhoutuu kapinan seurauksena
897 eKr. Ethbaal syöksii kuningas Phellesin vallasta Tyrosissa
889–886 eKr. Assyrialaisen Tukulti Ninurta II:n sotaretket
884/3–878 eKr. Assyrialaisen Ashurnasirpal II:n sotaretket
866 eKr. Assyrian Ashurnasirpal II:n sotaretket
859–824 eKr. Assyrialainen Salmanassar III teki 32 sotaretkeä
858 eKr. Assyrialaisen Ashurnasirpal II:n sotaretket
858 eKr. Assyria taistelee urartulaisia vastaan
857 eKr. Assyrialaiset hyökkäävät Bit-Adiniin (Edeniin)
857 eKr. Assyrialaiset valloittavat Karkemisin
856 eKr. Assyria taistelee Urartua vastaan
noin 855 eKr. Israel vastaan aramealaiset – 1. Kuninkaiden kirja 20:29, 127 000 kuollutta
853 eKr. Qarqarissa assyrialaiset ja liittouma pelasivat tasapelin
850–841 eKr. Assyrialaiset taistelevat aramealaisia vastaan
850 eKr. Assyria piirittää Gannanatua
9. vuosisata Urartun Hasanlu poltetaan
843 eKr. Assyrialaiset ryöstävät Allabrian, Parsuan, Abdadanin, Khabanin ja Namrin
841 eKr. Assyrialaiset taistelevat Hazaelia vastaan, mutta eivät onnistu valloittamaan Damaskosta
841 eKr. Jehu kapinoi ja surmaa Israelin ja Juudan kuninkaat
841 eKr. Assyrialaiset voittavat Paraskan
839 eKr. Assyria sotii Kilikian alueella
836 eKr. Hamadanin lähellä Salmanassar III taistelee meedien kanssa
835 eKr. Assyrialaiset ryöstävät Shalmnasin kaupungin
832 eKr. Arsaniesissa assyrialaiset voittavat urartulaiset
831 eKr. Patinu kapinoi Assyriaa vastaan
830–827 eKr. Assyria taistelee urartulaisia vastaan
828 eKr. Assyrialaiset taistelevat Urartua vastaan ja ryöstävät Musasinin
826–820 eKr. Assyrian kapina
824–805 eKr. Urartun valtakunta laajenee
809 eKr. Assyria taistelee Mediaa vastaan
808 eKr. Assyrialaiset taistelevat Guzanua vastaan
807–806 eKr. Assyrialaiset taistelevat mannaealaisten kanssa
noin 806–804 eKr. Hamathin ja Luashin Zakir taistelee Damaskosta vastaan
804–733 eKr. Urartun uudet valloitukset
804–802 eKr. Assyrialaiset hyökkäävät Damaskukseen ja valloittavat sen
801 eKr. Assyria hyökkää Khubbushkiaan
800 eKr. Spartalaiset valloittavat Lakonian
800–799 eKr. Assyria taistelee Mediaa vastaan
800–700 eKr. Nubia (Sudan) kapinoi Egyptiä vastaan
798 eKr. Assyrialaiset taistelevat Lushiaa vastaan
797 eKr. Assyrialaiset taistelevat Namria vastaan
793–792 eKr. Assyria taistelee Mediaa vastaan
791 eKr. Assyria hyökkää Khubbushkiaa vastaan
789–787 eKr. Assyria taistelee Mediaa vastaan
786 eKr. Assyrialaiset taistelevat Kiskua vastaan
785–784 eKr. Assyria hyökkää Khubbushkiaa vastaan
771 eKr. Haoissa Kiinassa Rong-barbaarit surmaavat Zhou-kuningas You:n
770 eKr. Kapina Zhou-dynastiaa vastaan; Zhou siirtää pääkaupunkinsa
745 eKr. Assyrian kuningas Tiglat-Pileser III valloitti Damaskoksen kaupungin
743 eKr. Sisällissota Assyriassa
743 eKr. Assyrialaiset valloittavat Kashpunan kaupungin, joka sijaitsee Tyyron ja Sidonin lähellä
743–740 eKr. Assyrialaiset piirittävät Arpadia
740 eKr. Spartalaiset valloittavat Messenian
740–710 eKr. Skyytit valloittavat kimmeriläiset
738 eKr. Syyrian Yaudi kapinoi assyrialaisia vastaan
736 eKr. Kreikkalaiset valloittavat foinikialaisten hallitseman Maltan
735–715 eKr. Edomilaiset vangitsevat Ahasin hallinnon alla olleet juutalaiset (2. Aik. 28:17)
735–715 eKr. Filistealaiset ryöstävät Juudan Ahasin hallituskaudella (2. Aik. 28:18)
734 eKr. Korintti valloittaa Korfun eretralaisilta
734 eKr. Tiglath-Pileser ryöstää Hazorin kaupungin Israelissa
n. 733 eKr. Israel voittaa Juudan (2. Aik. 28:6, 120 000 kaatunutta)
732 eKr. Assyrialaiset valloittavat Damaskoksen
731–724 eKr. Kuningas Piye ja napatalaiset valloittavat Egyptin
724–722 eKr. Assyrialaiset piirittävät Tyrosin kaupunkia
722 eKr. Assyrialaiset tukahduttavat kapinan Etelä-Kaldeassa
722 eKr. Assyrian Sargon II valloitti Samarian
721 eKr. Assyrialaiset valloittavat Urartun
720 eKr. Assyria voittaa Arpadin, Simiruksen, Damaskoksen ja Samarian
720 eKr. Assyrialaiset ryöstävät Arpadin ja Qarqarin
717 eKr. Assyrialaiset voittavat Karkemishin
715 eKr. Assyrialaiset ryöstävät filistealaisten kaupungit Ashdodin ja Gathin
714 eKr. Sargon II hyökkää Van-järvelle ja mannai-kansan alueelle Armeniassa
713–679 eKr. Assyrialaiset ja kimmerialaiset hyökkäävät Urartuun
712 eKr. Assyrialaiset valloittavat Ekronin Filistiassa
708 eKr. Assyrialaiset valloittavat Samsatin Anatoliassa
701 eKr. Kuningas Sennacherib ja assyrialaiset valloittavat Usse-kaupungin Tyrosin lähellä
701 eKr. Assyrialaiset piirittävät Sidonia Foinikiassa
701 eKr. Eltekahissa assyrialaiset kohtaavat egyptiläiset
701 eKr. Assyrialaiset ryöstävät Megiddon, Samarian ja Gibean
701 eKr. Assyrialaiset valloittavat Ekronin
701 eKr. Assyrialaiset ryöstävät Lakisin, 1,5 tuhatta kuolee
701 eKr. Assyrian armeija kärsi tappion Jerusalemin ulkopuolella, 185 000 kuoli
700 eKr. Kalkis ja Eretria taistelevat keskenään
700 eKr. Assyria tuhoaa Karatepen
700 eKr. Assyria taistelee Kashkua vastaan
698 eKr. Assyrialaiset valloittavat Tarsuksen
689 eKr. Assyrialaiset ryöstävät Babylonin
686 eKr. Assyrialaiset taistelevat arabien kanssa
680 eKr. Kimmerialaiset valloittavat Frygian
678 eKr. Assyrialaiset kukistavat babylonialaiset kapinalliset
678 eKr. Skyytit hyökkäävät assyrialaisia vastaan
676–673 eKr. Assyrialaiset piirittävät Sidonia 3 vuotta
675/671 eKr. Assyrialaiset valloittavat Memfisin
674 eKr. Silessä egyptiläiset voittavat assyrialaiset
672 eKr. Assyrialaiset kukistavat egyptiläiset
671 eKr. Assyrian kuningas Esarhaddon valloittaa Memphisin kaupungin Egyptissä
670 eKr. Egyptiläiset kapinoivat assyrialaisia vastaan
noin 670 eKr. Skyytit tunkeutuvat Mannain valtakuntaan
669 eKr. Assyrian kuningas Esarhaddon kuolee marssillaan egyptiläisiä vastaan
668 eKr. Argosin kuningas Pheidon murskaa spartalaiset
667 eKr. Ashurbanipal valloittaa Egyptin
665 eKr. Ashurbanipal hyökkää Foinikiaan ja myöhemmin Egyptiin
664 eKr. Tantamani vapauttaa Egyptin
664–657 eKr. Farao Psammetichos I yhdistää Egyptin
663 eKr. Assyrialaiset ryöstävät Theban Egyptissä
653 eKr. Skyytit alistavat meedialaiset
653 eKr. Assyrialaiset kukistavat Elamin kansan
653 eKr. Egypti vapautuu Assyrian vallasta
652–643 eKr. Shamash-shum-ukin kapinoi Assyrian kuningasta Ashurbanipalia vastaan
noin 650 eKr. Messenialaiset kapinoivat spartalaisia vastaan
650 eKr. Skyytit ja kimmeriläiset ryöstävät Palestiinaa
648 eKr. Assyrialaiset ryöstävät Babylonin
646 eKr. Assyrialaiset karkottavat elamilaiset
642–639 eKr. Assyrialaiset hyökkäävät Elamiin ja ryöstävät Susan
638 eKr. Kiinan Hong-joella Chu-klaanin joukot voittavat Songin herttuan Xiangin
n. 631/627 eKr. Kyaxaresin johtamat meedialaiset piirittävät Assyrian pääkaupunkia Niniveä
630 eKr. Di-kansa hyökkää Pohjois-Kiinaan
626/625 eKr. Babylonialaiset saavuttavat itsenäisyyden
625 eKr. Medealainen Kyaxares karkottaa skyytit
623 eKr. Di-kansa hyökkää Pohjois-Kiinaan
620 eKr. Di-kansa hyökkää Pohjois-Kiinaan
616–612 eKr. Assyrian valtakunta lakkaa olemasta
615 eKr. Assyrian kaupunki Arrapkha vallataan
614 eKr. Asshur valloitetaan
614 eKr. Medeet yrittävät vallata Niniven kaupungin
noin 613–7–8/612 Medeet ryöstävät Niniven (babylonialaiset ehtivät liian myöhään auttamaan medeitä)
612 eKr. Meedialaiset valloittavat Armenian
612–609 eKr. Viimeiset assyrialaiset tuhotaan
609–606 eKr. Babylonialaiset hyökkäävät Pohjois-Israeliin
609/608 eKr. Egyptiläiset tuhoavat Megiddon ja hyökkäävät Gazaan
606–605 eKr. Di hyökkää Pohjois-Kiinaan
604 eKr. Karkemishissa Babylon voittaa Egyptin
11.–12. 605/604 babylonialaiset ryöstävät Ashkelonin kaupungin Filistiassa
603 eKr. Babylonialaiset ryöstävät Ekronin
601 eKr. Babylonialaiset ja egyptiläiset taistelevat tasapeliin, ja molemmat kärsivät suuria tappioita
599–598 eKr. Babylonialaiset taistelevat arabien kanssa
16.3.597 eKr. Babylonialaiset valloittavat Jerusalemin
596 eKr. Babylonialaiset taistelevat elamilaisten kanssa
593 eKr. Egyptiläinen Psamtik II sekä kreikkalaiset, foinikialaiset ja juutalaiset palkkasoturit voittavat Kušin
591 eKr. Egypti hyökkää Nubiaan
589–587/586 eKr. Juutalaiset kapinoivat babylonialaisia vastaan
586/5–573/2 eKr. Babylonian Nebukadnessar II piirittää Tyyron ja valloittaa sen
581 eKr. Babylonialaiset karkottavat lisää ihmisiä Juudasta
568–567 eKr. Johtaja Apries ja babylonialaiset hyökkäävät Egyptiin
559 eKr. Mediat ja babylonialaiset liittoutuvat persialaisia vastaan
K: Mitkä olivat tämän ajan Lähi-idän maailmanpolitiikan tapahtumat 1. ja 2. Aikakirjassa sekä 1. ja 2. Kuningaskirjassa?
V: Tässä on monia niistä.
969 eKr. Egypti ryöstää Gezerin Saalomonin häälahjaksi
950/945 eKr. Libyalainen Shishaq nousee Egyptin faraoksi
926 eKr. Egyptin Shishak hyökkää Juudaan
>926 eKr. Israelin Jerobeam taistelee Juudan Abijan kanssa; 500 000 kuolee (2. Aikakirja 13:17)
n. 613–7–8/612 Mediat ryöstävät Niniven (babylonialaiset ehtivät liian myöhään auttamaan medialaisia)
604 eKr. Karkemishissa Babylon voittaa Egyptin
970 eKr. Salomonin temppelin vihkiminen
noin 870 eKr. Elian nälänhätä Israelissa
765 eKr. Niniven rutto
15.6.763 Täydellinen auringonpimennys
759 eKr. Rutto Ninivessä Joonan aikoihin
16.3.597 eKr. Ensimmäinen suuri pakkosiirto Babyloniaan
587/586 eKr. Juuda vietiin vankeuteen Babyloniaan
538 eKr. Karkotetut palaavat Jerusalemiin
540–10.12.539 Persialaiset valloittavat Babylonian valtakunnan
336–6/323 eKr. Aleksanteri Suuren imperiumi
K: Ovatko 1. Aikakirjan 1:6 mainitut ”Diphath”-kansat samoja kuin 1. Mooseksen kirjan 10:3 mainitut ”Riphath”-kansat?
V: Todennäköisesti kyllä. Kyseessä oli luultavasti kirjoitusvirhe, eikä meillä ole muita mainintoja riphat-kansasta.
K: Miten 1. Aikakirjan 1:10:ssä mainittu Nimrod oli mahtava metsästäjä maan päällä?
V: 1. Aikakirjan 1:10:ssä oleva hepreankielinen sana (lausutaan gib-BOR) tarkoittaa yksinkertaisesti ”mahtava”, mikä voi viitata taitavaan metsästäjään, taitavaan soturiin, mestariin, jättiläiseen tai mahtavuuteen jollain muulla tavalla. Lancelot Brentonin Septuaginta-käännöksessä tämä on käännetty ”mahtavaksi metsästäjäksi”, ja alaviitteessä todetaan, että kreikaksi se tarkoittaa jättiläistä, metsästäjää. Jollain tavalla Nimrod oli ”jättiläinen” ihmisten joukossa, olipa kyse sitten hänen fyysisestä koostaan tai sotilaallisista taidoistaan. Monet kristityt uskovat, että Nimrod metsästi ihmisiä soturina ja imperiumin rakentajana. Jotkut näkevät sumerilaisissa kertomuksissa Gilgameshista perinteen ensimmäisestä imperiumin rakentajasta, ja ehkä Raamattu viittaakin tähän mieheen nimellä Nimrod.
Tämä vastaa sitä, mitä 1. Mooseksen kirjan 10:9 sanoo Nimrodista. Tässä käytetty heprealainen substantiivi (lausutaan TSAH-yid) tarkoittaa metsästäjää. Lancelot Brentonin Septuaginta-käännöksessä lukee 1. Mooseksen kirjan 10:9 kohdassa ”jättimäinen metsästäjä”.
Nykyään jotkut voivat olla ”jättiläisiä” taistelussa tai liike-elämässä, mutta siitä ei ole heille mitään hyötyä kuoleman jälkeen.
K: Pitäisikö 1. Aikakirjan 1:42:ssa lukea ”Jakan” vai ”Akan/Waqan”?
V: Masoreettisessa tekstissä lukee Jakan (lausutaan Yakan), mutta kieliopista näyttää puuttuvan tarvittava konjunktio we (ja), joten ehkä sen pitäisi olla Akan/Waqan.
K: Miksi Juuda meni naimisiin kanaanilaisen kanssa 1. Aikakirjan 2:3:ssa?
V: Kielto solmia avioliittoja Israelin vihollisten, kanaanilaisten, kanssa annettiin vasta Mooseksen aikana, 400 vuotta myöhemmin.
K: Kuka oli 1. Aikakirjan 2:7:ssä mainittu Achan/Achar, Israelin häiritsijä?
V: Kyseessä on Achan, joka otti salaa saalista Jerikon kaupungista Joosuan kirjassa 7.
K: Oliko 1. Aikakirjan 3:5:ssä mainittu Batseban isän nimi Ammiel vai Eliam, kuten 2. Sam. 11:3 sanoo?
V: Kyseessä on todennäköisesti kopioijan virhe, joka johtuu siitä, että hepreassa kirjaimet ”l” ja ”m” ovat vaihtuneet paikoiltaan. ”Eliam” tarkoittaa ”Jumala/jumala on sukulainen” ja ”Ammiel” tarkoittaa ”Sukulainen on Jumala/jumala”. Koska Aikakirjat on kirjoitettu myöhemmin kuin 2. Samuelin kirja, on todennäköisempää, että 2. Samuelin kirjassa oleva nimi on säilynyt oikein. ”Ammiel” esiintyy 1. Aikakirjojen 3:5:ssä sekä masoreettisessa tekstissä että Septuagintassa, joten tämä kirjainten vaihtuminen tapahtui ennen kreikkalaisen Septuaginta-käännöksen tekemistä. On löydetty muinainen heprealainen sinetti, jossa on nimi ”Eliam”.
K: Keitä tarkalleen ottaen olivat Daavidin pojat 1. Aikakirjan 3:5–8, 14:4–7 ja 2. Samuelin kirjan 5:14–16 mukaan?
V: 2. Samuelin kirjan 5:14–16, 1. Aikakirjan 3:5–8 ja 1. Aikakirjan 14:4–7 mainitsevat kaikki seuraavat: Shammua, Shobab, Nathan, Salomo, Ibhar, Elishua (Elishama 1. Aikakirjan 3:5–8:ssa), Nepheg, Japhia, Elishama, Eliada ja Eliphelet. 1. Aikakirja 3:5–8 mainitsee Elishaman kahdesti, kun taas muissa kohdissa mainitaan Elishua ja Elishama. Lisäksi 1. Aikakirja 3:5–8 mainitsee Elipheletin toisen kerran sekä Nogahin. 1. Aikakirja 3:5–8 saattaa sisältää kirjoitusvirheen, jossa Elipheletin nimi on kirjoitettu toisen kerran muodossa ” ”, mutta Daavidilla saattoi olla luettelossa mainittujen lisäksi vielä muita poikia.
K: Oliko 1. Aikakirjan 3:9:ssä mahdollisesti yhdeksän poikaa, jotka olivat Salomon edellä kruununperimyksessä, kuten jotkut arvelevat?
V: Niitä saattoi olla, jos Daavidin pojat on lueteltu syntymäjärjestyksessä. Amnon, Absalom ja Adonia olivat varmasti Salomonin vanhempia, ja Salomon syntyi, kun Daavid oli jo vanhempi. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että tämä luettelo olisi syntymäjärjestyksessä.
K: Oliko 1. Aikakirjan 3:15:ssä mainittu Shallum/Joahaz Josian neljäs poika?
V: Ei, koska kolmantena lueteltu poika Sidkia oli vasta kymmenenvuotias vuonna 609 eKr., kun Joahazista tuli kuningas 23-vuotiaana.
Tästä voidaan oppia jotain Raamatun tulkinnasta. Aina kun näet luettelon lapsista, se ei välttämättä tarkoita, että lapset olisivat syntyneet luettelon järjestyksessä.
K: Oliko 1. Aikakirjan 3:15:ssä mainittu Shallum kuninkaan, jonka valtaistuinnimi oli Jehoahaz, oikea nimi, kuten jotkut epäilijät väittävät?
V: Kristilliset kommentaattorit ovat yhtä mieltä siitä, että Shallum oli toinen nimi Jehoahazille. Ei kuitenkaan tiedetä, oliko Shallum hänen syntymänimensä vai myöhemmin saatu lempinimi.
K: Oliko 1. Aikakirja 3:19:n mukaan Serubbaabelin isä Pedaia vai Shealtiel, kuten Esra 3:2, 8; 5:2; Nehemia 12:1; Haggai 1:1, 12, 14; 2:2, 23 ja Matteus 1:12 kertovat?
V: Joillakin lapsilla on sekä biologinen isä että adopti-isä. 1. Aikakirjan 3:17–18 mukaan Shealtiel ja Pedaia olivat veljeksiä. Shealtiel oli vanhin, mutta toisinaan vanhimmalla miesperillisellä ei ole poikaa, joka jatkaisi kuninkaallista perimysjärjestystä. Kristilliset tutkijat antavat kaksi erilaista vastausta.
Pedaia kuoli, ja Shealtiel adoptoi Serubbabelin. Tämä oli sekä hyväntekeväisyyttä että varmisti Shealtielille kuninkaallisen perillisen.
Shealtiel kuoli, ja Pedaian vanhin poika jatkasi Shealtielin sukua ja kruununperimysjärjestystä.
K: Keitä ovat hagriitit 1. Aikakirjan 5:10, 19, 20 ja 22:ssa?
V: Meillä ei ollut arkeologisia todisteita hagriiteista, ennen kuin löydettiin Sennacheribin ja Tiglat-Pileser III:n aikaisia assyrialaisia kirjoituksia, joissa hagriitit mainittiin aramealaisena heimona. Hagriitit eivät ole pelkästään Hagar-naisen jälkeläisiä, sillä Psalmin 83:6 mainitsee sekä hagriitit että ismaelilaiset yhdessä muiden itäisten kansojen kanssa.
Vaikka myöhemmät kirjoittajat Strabo ja Ptolemaios (5.19.2) mainitsevat Pohjois-Arabiassa asuvat agraioit, he eivät todennäköisesti ole sama kansa.
Myös Plinius mainitsee teoksessaan NH 6.159–161 agraeit, ja nämä ovat todennäköisesti Hofuf-thajin kansaa al-Hasan keitaalla Itä-Arabiassa, suoraan Bahrainin länsipuolella, eikä heillä ole mitään yhteyttä hagriitteihin nimien samankaltaisuudesta huolimatta.
K: 1. Aik. 5:22: Koska tämä sota oli Jumalalta, kuinka Jumala voisi olla rauhan Jumala?
V: Jumala lopulta saa kaikki sodat loppumaan (Psalmi 46:9). Siihen asti kuitenkin joskus sodan käyminen edistää rauhan asiaa, ja israelilaiset kävivät tässä sodassa Jumalan rauhan ja Transjordanian heimojen suojelemiseksi.
Pitäisi kyseenalaistaa pasifismin taustalla oleva oletus. Gleason Archer kirjoittaa teoksessaan *Encyclopedia of Bible Difficulties* (s. 219–220): ”Onko se todella hyvyyden ilmentymä, ettei pahaa vastusteta lainkaan? Voimmeko sanoa, että todella hyvä kirurgi ei tekisi mitään poistaakseen potilaansa syöpäkudosta, vaan antaisi tämän vain kärsiä, kunnes hän lopulta kuolee? Voimmeko ylistää poliisivoimia, jotka seisovat toimettomina eivätkä tarjoa pienintäkään vastarintaa aseelliselle ryöstäjälle, raiskaajalle, tuhopolttajalle tai muulle yhteiskuntaa riistävälle rikolliselle? Miten Jumalaa voitaisiin kutsua ’hyväksi’, jos Hän kieltäisi kansaansa suojelemasta vaimojaan juopuneiden ryöstäjien raiskauksilta ja kuristamisilta tai vastustamasta hyökkääjiä, jotka ovat tulleet nappaamaan heidän lapsensa ja murskaamaan heidän aivonsa seinää vasten?
Mikään politiikka ei antaisi pahuudelle ja rikollisuudelle vapaampia kädet kuin se, että lain noudattavat yhteiskunnan jäsenet luopuisivat täysin oikeudestaan itsepuolustukseen.”
K: Oliko 1. Aik. 6:16, 26–28:n mukaan Samuelin isä leeviläinen, vai oliko Samuel efraimilainen, kuten 1. Sam. 1:1 sanoo?
V: Leviläisillä ei ollut omaa aluetta, vaan he olivat hajallaan ympäri Israelia. Samuelin isä oli leeviläinen, mutta he asuivat Efraimin alueella.
K: Oliko 1. Aik. 6:28:ssa (masoreettinen teksti) Samuelin vanhin poika Vashni vai Joel, kuten 1. Sam. 8:2 sanoo?
V: Samuelin vanhin poika oli nimeltään Joel. Masoreettisessa tekstissä on kopiointivirhe: siitä puuttuu Joel, ja siinä lukee ”esikoinen Vashni ja Abija”, jolloin hepreankielistä sanaa ”ja toinen” (vashni) pidetään erisnimänä. Sekä Septuagintassa että syyriankielisessä käännöksessä poikien nimet mainitaan olevan Joel ja Abija.
K: Oliko Ner 1. Aik. 8:33:ssa Saulin isoisä vai Saulin setä?
V: Ner-nimisiä miehiä oli todennäköisesti kaksi, ja toinen heistä sai nimensä isoisänsä mukaan.
K: Onko 1. Aik. 8:33:ssa mainittu Esh-baal sama henkilö kuin 2. Sam. 2:8:ssa mainittu Ish-bosheth?
V: Todennäköisesti kyllä. Baal voi tarkoittaa isäntää, Herraa tai kanaanilaista epäjumalaa. Saul antoi pojalleen nimen Ish (mies) Baalin, todennäköisesti tarkoituksenaan isäntä tai Herra. Kirjoittajat tai kopioijat muuttivat nimen todennäköisesti muotoon ”bosheth”, joka tarkoittaa häpeää.
K: Mikä oli 1. Aikakirjan 9:1:ssä mainittu Kuningasten kirja?
V: Kyseessä eivät olleet Raamatun 1. ja 2. Kuningaskirjat. Ne olivat pikemminkin maallisia kuninkaiden kronikoita. Teoksessa *When Critics Ask* (s. 204) mainitaan, että ei ollut harvinaista, että Raamatun innoitetut kirjat siteerasivat maallisia kirjoja tai että jopa Paavali siteerasi pakanallisia runoilijoita, kun he puhuivat totuutta jostakin asiasta.
K: Miten 1. Aikakirjan 10:6:ssa Saulin koko suku kuoli sukupuuttoon, kun Ishbosheth oli 2. Sam. 2:8:n mukaan vielä elossa?
V: 1. Aikakirjan 10:6 kohdassa ilmaisu ”koko hänen suvunsa” viittaa hänen kolmeen poikaansa, jotka kuolivat hänen mukanaan. Siihen ei kuulunut Saulin pikkulapsi-pojanpoika Mefiboset. Vaikka Raamattu ei kerro, miksi Ishboset ei ollut Saulin seurassa tai miksi Ishboset (joka oli tuolloin lähes 40-vuotias) ei kuulunut tässä yhteydessä ”Saulin suvun” joukkoon, syynä saattoi olla se, että Ishboset oli Saulin ja sivuvaimon poika.
K: Miksi 1. Aikakirjan 10:8–10:ssä voittoisa armeija riisui kuolleet?
V: He keräsivät miekat, keihäät, muut aseet ja jopa arvotavarat, joita sotilailla saattoi olla mukanaan, mutta ennen kaikkea he keräsivät haarniskat. Näitä käytettiin omien joukkojen varustamiseen, ja niitä voitiin myös esitellä sotasaaliina.
K: 1. Aik. 10:13–14: Eikö Saul kysynyt Herralta, vai kysyikö Saul Herralta 1. Sam. 28:6:ssa?
(Tämä on toistuma 1. Samuelin kirjan 28:6 kohdasta käydystä keskustelusta)
V: Vaikka kyseessä voisi olla kopioijan virhe, sekä heprealainen masoreettinen teksti että kreikkalainen Septuaginta sanovat samaa, ja kopioijan virheelle on olemassa yksinkertaisempi selitys.
On valtava ero sen välillä, että tekee jotain, ja sen välillä, että tekee jotain vilpittömästi.
Heprealainen sana sha’al 1. Samuelin kirjassa 28:6 tarkoittaa tiedustella, pyytää, vaatia, anella tai lainata. Se ei välttämättä tarkoita epärehellistä kysymistä. Pikemminkin se on yleinen sana, joka tarkoittaa kysymistä, ja se voi olla vilpitöntä tai epärehellistä.
Heprealainen sana darash 1. Aikakirjojen 10:14:ssä tarkoittaa ensisijaisesti seurata, ja siitä johdettuna etsiä, pyytää tai palvoa. Yli 41 muussa kohdassa, joissa Vanha testamentti käyttää tätä sanaa, kyse on joko siitä, että ihmiset pyytävät Jumalalta tai pyytävät epäjumalilta, mutta ei molemmilta.
Toisin kuin 1. Samuelin kirjan 28:6 kohdassa, jossa Saul kysyi Jumalalta, 1. Samuelin kirjan 28:7 kohdassa käytetään sanaa darash, kun Saul meni Endorin noidan luo.
Vaikka Saul saattoi kysyä asiaa ohimennen, hän ei todellakaan kysynyt Jumalalta käyttäen papiston vakiintuneita menetelmiä. Muistakaa, että Saul oli surmannut kaikki Nobin papit, paitsi Abjatarin. Abjatar oli ottanut efodin mukaansa paetessaan 1. Samuelin kirjan 23:6 kohdassa.
Saul olisi voinut kysyä Herralta, mutta ilman katumusta on vaikea uskoa, että kysely olisi ollut vilpitön, kun hän oli surmannut suurimman osan Jumalan papeista, jotka olisivat voineet suorittaa kyselyn.
K: Mitkä ovat 1. Aikakirjan 11:10–12:40 mainittuja epätavallisia henkilöitä?
V: Tässä on muutamia heistä.
11:39:ssä mainittu Zelek oli ammonilainen.
Uria oli heettiläinen, ja Ismaia oli gibeonilainen.
1. Aikakirjan 12:29:ssä mainitaan benjaminilaisia, ja sekä benjaminilaiset että gibeonilaiset olivat tyypillisesti Saulin puolella.
Daavidin armeijassa oli peletilaisia ja keretilaisia, jotka olivat filistealaisia.
Leviläisiä oli 4 600 ja aaronilaisia 3 700.
Näin ollen Daavidilla oli kyky saada puolelleen jopa ihmisiä, jotka normaalisti olisivat olleet hänen vihollisiaan.
K: Miten voimme 1. Aikakirjan 11:10–12:40 mukaan kehittää sellaisen luonteen ja persoonallisuuden, että jopa entiset vihollisemme haluavat elää rauhassa kanssamme?
V: Daavid oli intohimoinen mies; hän rakasti ystäviään syvästi ja vihasi pahoja tai petollisia ihmisiä. Silti Daavid osasi kunnioittaa joitakin vastustajiaan, kuten Abneria, joka oli kunniallinen mies. Daavid oli uskollinen mies. Hän oli uskollinen joukoilleen ja palkitsi uskolliset. Daavid oli sotataitoinen mies, joka ajan myötä näytti voivan saavuttaa voiton. Kaikenlaiset ihmiset seuraavat henkilöä, joka näyttää menestyvän. Tärkeintä kuitenkin oli, että Daavid oli Jumalan mies, joka johtajana totteli Jumalaa, ja jumalaiset israelilaiset tunnistivat, että heidän tulisi seurata Daavidia.
On mielenkiintoista verrata Daavidin miesten, israelilaisten ja Daavidin perheen uskollisuutta Daavidia kohtaan hänen hallituskautensa alkuvaiheessa niihin lukuisiin ongelmiin, joita Daavid kohtasi epälojaalien ihmisten kanssa hallituskautensa myöhemmässä vaiheessa. Käännekohta oli se, että monet menettivät kunnioituksensa Daavidia kohtaan Batseban kanssa käydyn suhteen ja hänen uskollisen sotilaansa Urian murhan jälkeen. Tarvitaan vain vähän petollisuutta, jotta muiden ihmisten muistot uskollisuudestasi pyyhkiytyvät pois.
K: Mikä on merkittävää kunkin heimon lukumäärissä 1. Aikakirjan 11:10–12:40 kohdassa?
V: Katsotaanpa ensin lukuja.
Juuda 6 800 – ilmeisesti silloin, kun Saul ajoi Daavidia takaa, vain harvat Juudan heimosta antoivat julkisesti tukea Daavidille.
Simeon 7 100 – Simeon oli pieni heimo, joten tämä pieni luku on odotettavissa.
Benjamini 3 000
Efraim 20 800
Manasse 18 000
Issakar 200 päällikköä
Sebulon 50 000
Naftali 38 000
Dan 28 600
Ašer 40 000
Transjordanian heimot 120 000
Leviläiset 4 600
Aaronilaiset 3 700
Jos Daavidilla olisi ollut näin suuri pysyvä armeija, hänen ei olisi tarvinnut paeta Saulin tai edes filistealaisten edessä. Nämä olivat pikemminkin ihmisiä, jotka olivat vannoneet uskollisuutta Daavidille. Ilmeisesti kaikki Transjordanian heimojen miehet vannoivat uskollisuutta Daavidille, vaikka on epäselvää, kuinka moni heistä tosiasiassa palveli hänen sotilaisinaan. Daavidin alkuperäiset sotilaat olivat hylkiöitä ja pakolaisia eri heimoista. Issakarilla oli pulaa maasta pohjoisessa, joten ilmeisesti monet tulivat liittymään Daavidin joukkoihin.
Kun nykyään järjestetään uusi hanke, monet ihmiset liittyvät mukaan monista eri syistä. Jotkut liittyvät mukaan vain kaikkein parhaista syistä, toiset liittymisensä takana on tuomittavia syitä, mutta monet liittyvät mukaan vähäisemmistä tai käytännön syistä, kuten maapulan vuoksi Daavidin aikoina. Nykyään monet ihmiset toimivat palkkion toivossa tai pelosta, että heille koituu huonoja seurauksia, jos he eivät auta. Nämä motiivit ovat hyväksyttäviä, eikä Raamattu niitä arvostele. Paras motivaatio on kuitenkin ehdoton agape-rakkaus, Jumalaa ja muita ihmisiä kohtaan.
K: Tappoiko 1. Aik. 11:11:n mukaan hakmonilainen 300 miestä, vai tappoiko takmonilainen 800 miestä, kuten 2. Sam. 23:8 sanoo?
V: Katso vastaus 2. Samuelin kirjan 23:8 kohdassa olevasta keskustelusta.
K: Miten Daavid olisi 1. Aikakirjan 11:19:ssä voinut juoda veden tuoneiden miestensä verta?
V: Daavid ei juonut; tämä on vain kielikuva. Daavid tarkoittaa, että jos hän olisi juonut vettä, jonka nämä miehet olivat vaarantaneet henkensä antaakseen hänelle, hän ei olisi kunnioittanut tarpeeksi niiden sotilaidensa verta, jotka olivat hakeneet hänelle vettä.
K: Keitä olivat 1. Aikakirjan 11:22:ssa mainitut ”kaksi Moabin sankaria” (KJV: ”leijonamaiset miehet”)?
V: Nämä olivat miehiä, joiden rohkeus, voima ja taistelukyky olivat niin suuria, että heitä verrattiin leijoniin. Tässä käytetty hepreankielinen sana ariel liittyy sanaan ari, joka tarkoittaa hepreaksi leijonaa.
K: Oliko Jumala 1. Aikakirjan 21:7:ssä tyytymätön siihen, että he suorittivat väestönlaskennan, vai siihen, että Joab ei laskenut leeviläisiä ja benjaminilaisia?
V: Jumala oli tyytymätön siihen, että he suorittivat väestönlaskennan.
K: Miksi 1. Aikakirjan 21:7:ssä Jumala oli tyytymätön siihen, että he suorittivat väestönlaskennan?
V: Katso vastaus 2. Samuelin kirjan 24:1 kohdassa olevasta keskustelusta.
K: Miksi Jumala tappoi Uzzan 1. Aikakirjan 13:9–10:ssä?
V: Uzza ja muut olivat luultavasti yllättyneitä hänen kuolemastaan. Loppujen lopuksi Uzza yritti vain auttaa, kun härät kompastuivat. Uzza ja kaikki muut olivat kuitenkin unohtaneet yhden tärkeän asian: Jumalan pyhiä esineitä oli kohdeltava asianmukaisella kunnioituksella. Jumala oli jo kertonut heille oikean tavan kantaa arkkia. He eivät olleet tottelevaisia, ja jos he olisivat olleet tottelevaisia, härät eivät olisi kompastuneet. Tämä tuo esiin kaksi tottelevaisuuden tyyppiä: oman tavan ja Jumalan tavan.
Omalla tavallasi palvella Jumalaa palvelet Jumalaa niin kuin sinusta tuntuu, ja luulet, että Jumalan pitäisi arvostaa kaikkea, mitä teet, eikä siinä ole mitään standardia. On mahdotonta olla tottelematon, vaan voi olla vain enemmän tai vähemmän tottelevainen.
Jumalan tavalla palvelet Jumalaa niin kuin Hän on käskenyt. Jumala arvostaa kuitenkin Hänen sanomansa puitteissa vapaaehtoisia uhrauksia ja hyviä tekoja, jotka teemme omasta aloitteestamme (2. Kor. 8:10–12; 9:7). Jumalalla on standardeja ja sääntöjä (2. Timoteuksen kirje 2:5). Jos olet toisissa asioissa tottelematon, olet tottelematon (Jaakobin kirje 2:9–11). Jos haluat olla Jumalan väline jaloihin tarkoituksiin, et voi olla sitä, ennen kuin olet puhdistanut itsesi halpamaisista asioista (2. Timoteuksen kirje 2:20–21).
K: Miksi Hiram oli 1. Aikakirja 14:1:ssä niin ystävällinen Daavidia kohtaan?
V: Henkilökohtaisen ystävyyden lisäksi foinikialaisilla ja israelilaisilla oli yhteinen vihollinen, filistealaiset.
K: Oliko Palestiinassa 1. Aikakirjan 14:14–15 mukaan paljon mulperipuita?
V: Tässä käytetty hepreankielinen sana on epäselvä. Jos se tarkoittaa ”mulperipuuta”, mulperipuita on 12 lajia. Musta mulperipuu on kotoisin Länsi-Aasiasta, mutta myös kreikkalaiset ja roomalaiset viljelivät sitä. Hepreankieliset sanat voivat tarkoittaa myös ”balsamipuita”.
K: Mitä ovat 1. Aikakirjan 15:20,28 mainitut psalterit ja alamot?
V: Ne olivat soittimia, mutta emme nykyään tiedä, miltä ne näyttivät.
K: Miksi 1. Aikakirjan 15:29:ssä ihmiset, jopa jotkut uskovat, halveksivat toisinaan toisia?
V: Syitä on ainakin kaksi.
1. Jotkut asettavat toisille tiettyjä vaatimuksia. Jos ihmiset rikkovat näitä vaatimuksia, he eivät ehkä anna anteeksi eivätkä enää koskaan kunnioita heitä. Mikal menetti kunnioituksensa aviomiehensä kohtaan.
2. Jotkut halveksivat toisia, jos nämä ovat loukanneet heitä, eivätkä he suostu antamaan anteeksi.
Meidän kristittyjen ei pitäisi halveksia ketään.
K: Miten heidät valittiin Jumalan kansaksi 1. Aikakirjan 16:13:ssa?
V: Kollektiivisesti he olivat Jumalan valittu kansa ja valittu kansakunta. Se on tämän kohdan ensisijainen merkitys. Yksilötasolla monet heistä olivat kuitenkin Jumalan valittuja. Valitut ovat niitä, jotka Jumala on valinnut jo ennen maailman perustamista menemään taivaaseen.
K: Opettaako Raamattu 1. Aikakirjan 16:25–26 ja Psalmin 97:7 kohdissa, että jumalia on monta?
V: Kyllä. Raamattu opettaa, että on olemassa monia epäjumalia, mutta vain yksi tosi Jumala. Mormonit turhaan etsivät tästä jakeesta tukea väitteelleen, että on olemassa monia [laillisia] jumalia.
K: Miksi Naatan 1. Aikakirjan 17:2–15:ssä puhuu ristiriitaisesti?
V: Naatan puhui aluksi väärin, koska hän ei puhunut profeettana. Hän olisi ollut väärä profeetta, jos hän olisi sanonut: ”Näin sanoo Herra”, tai vaikka hän olisi vain sanonut, että Jumala oli kertonut hänelle tämän virheellisen lausuman. Sen sijaan Naatan puhui spontaanisti omasta aloitteestaan. Huomaa myös, että vaikka hän puhui tällä tavalla, Jumala korjasi hänet välittömästi.
Jehovan todistajat viittaavat toisinaan tähän kohtaan yrittäessään osoittaa, että todelliset profeetat (kuten he väittävät Vartiotorni-järjestön olevan) voivat silti olla todellisia profeettoja, vaikka he olisivatkin antaneet vääriä profetioita. He kuitenkin väittävät olevansa profeettoja, ja Vartiotorni-seura antoi virallisia profetioita Kristuksen paluusta, jotka osoittautuivat vääriksi.
Myös katolinen kirkko väittää, että paavi puhuu erehtymättömästi, mutta vain silloin, kun hän puhuu ”ex cathedra”. Tämä on kuitenkin lähes merkityksetön seikka, sillä paavit ovat kautta historian puhuneet ”ex cathedra” vain seitsemän tai kahdeksan kertaa.
Myös mormonikirkko väittää, että sillä on erehtymättömiä profeettoja, kun he puhuvat profeettoina. Sekä Joseph Smith että Brigham Young antoivat vääriä profetioita.
K: Miksi Daavidin asenne on kiitettävä 1. Aik. 17:16–27 ja 1. Aik. 28:2–4?
V: Daavid oli varmasti pettynyt siihen, että Jumala hylkäsi hänen pitkäaikaisen, hyvän toiveensa. Siitä huolimatta Daavid otti tämän uutisen nöyrästi vastaan ja jatkoi silti aineiston keräämistä poikansa Salomonille temppelin rakentamista varten.
K: Voittiko Daavid 1. Aik. 18:3:ssa Hadarezerin vai Hadadezerin, kuten 2. Sam. 8:3:ssa sanotaan?
V: Tämä ero hepreankielisessä tekstissä on hyvin todennäköisesti kopioijan virhe. Hepreankieliset kirjaimet, jotka vastaavat ”d”:tä ja ”r”:ää, ovat keskenään samankaltaisia.
K: Oliko Daavid oikeassa, kun hän piti hallussaan 100 sotavaunua (1. Aik. 18:4)?
V: Ei. 5. Mooseksen kirjan 17:16–17 mukaan kuninkaan ei saanut lisätä sotavaunujen ja hevosten määrää. Daavid ilmeisesti ajatteli, ettei 100 sotavaunua ollut liikaa, mutta tämä loi pohjan sille, että Salomolla oli myöhemmin paljon sotavaunuja ja hevosia, kuten 2. Aikakirjan 9:28 ja 1. Kuninkaiden kirjan 10:26–29 osoittavat.
K: Tapettiinko 1. Aikakirjan 18:12:ssa 18 000 edomilaista vai 12 000, kuten Psalmin 60:1 otsikossa sanotaan?
V: Tämä on todennäköisesti kopioijan virhe.
K: Oliko 1. Aikakirjan 19:2 mainittu ammonilainen Nahash sama Nahash, joka sortoi israelilaisia 1. Sam. 11:1:ssä?
V: Ei, koska vanhempi Nahash eli 50 vuotta aikaisemmin. Ei ole harvinaista, että poika nimetään isänsä tai isoisänsä mukaan.
K: Miksi ammonilainen kuningas Hanun teki 1. Aikakirjan 19:3–4:ssä niin typerän teon kuin nöyryytti Daavidin lähettiläitä?
V: Syynä saattoi olla tietämättömyys israelilaisten vahvuudesta, hänen kasvatuksensa ja ylpeytensä tai ajatus siitä, että Daavidin armeija saattaisi olla uupunut taisteltuaan syyrialaisia vastaan. Hanun ei yrittänyt taistella Daavidia vastaan, vaan ainoastaan loukata häntä, ja se oli hyvin typerää.
K: Miksi Joab 1. Aik. 19:10–11 lähetti armeijan eliitin syyrialaisia vastaan ja armeijan joukot ammonilaisia vastaan?
V: Syyrialaiset taistelivat sotavaunuilla (1. Kuninkaiden kirja 22:30–33), ja sotavaunut olivat erittäin tehokkaita kokemattomia sotilaita tai vain miekkojen ja kilpien varustamia sotilaita vastaan. Eliittisotilaat, joilla oli oletettavasti jousia ja pitkiä keihäitä, osasivat käsitellä sotavaunuja. Jousia käyttävä sotavaunujoukko ei pystyisi voittamaan suurempaa, jousia käyttävää jalkaväkeä. Sotavaunujen rynnäkkö sai usein jalkaväen pakenemaan, mutta jos jalkaväellä oli pitkät keihäät eikä se joutunut paniikkiin, sotavaunujen rynnäkkö pysähtyi. Makedonian Aleksanteri tiesi nämä asiat monta vuotta myöhemmin, kun hänen pieni, erittäin hyvin koulutettu, pääasiassa jalkaväestä koostuva joukkonsa voitti kerta toisensa jälkeen Persian valtakunnan suuremmat ratsuväki- ja sotavaunujoukot.
K: Miten 1. Aik. 19:18 sopii yhteen 2. Sam. 10:18:n kanssa?
V: Kyseessä on todennäköisesti kopioijan virhe. Katso vastaus 2. Sam. 10:18:n kohdalla olevasta keskustelusta.
K: Käskikö Jumala 1. Aik. 21:1:ssä Daavidia laskemaan israelilaiset väestönlaskennassa, vai käskikö sitä Saatana?
V: Se oli suoraan Saatana ja epäsuorasti Jumala. Katso vastaus 2. Samuelin kirjan 24:1 kohdalla olevasta keskustelusta.
Heprealainen sana satan voi tarkoittaa sekä vastustajaa että Saatanaa. Asimov ei kuitenkaan esitä mitään hypoteesia siitä, kuka tämä vastustaja olisi, jos se ei olisi Saatana.
K: Johtuiko 1. Aikakirjan 21:1:ssä mainittu heprealainen käsite ”Satan” persialaisista, kuten jotkut epäilijät väittävät?
V: Ei. Eevalle 3. Mooseksen kirjassa puhunut ja häntä kiusannut käärmeellä oli selvästikin yliluonnollisia kykyjä, kuten puhekyky ja älykkyys.
Jobin kirjassa, jota jotkut pitävät yhtenä Raamatun varhaisimmista kirjoista, käsitellään Saatanaa yksityiskohtaisesti, samoin kuin Jesajan kirjassa. Väite, että näiden kirjojen Saatanaa koskevat kuvaukset osoittavat niiden olevan pakkosiirtolaisuuden jälkeisiä, on kehäpäätelmä.
K: Miksi Daavid halusi 1. Aikakirjan 21:1:n mukaan suorittaa Israelin väestönlaskennan?
V: Viime kädessä Jumala salli Saatanan kiusata Daavidia tekemään niin. Välittömiä syitä, miksi Daavid saattoi haluta laskea Israelin väestön, olivat ylpeys kansakunnasta, verotuksen tehostaminen, tulevaa pakkotyötä varten sekä miesten värväys tai kutsunta sotaan.
K: Oliko Joab oikeassa tottelemalla Daavidia 1. Aikakirjan 21:4 kohdassa, vaikka hän tiesi sen olevan Jumalan tahdon vastaista?
V: Joab oli ahtaalla. Hänen tuli totella kuningasta, ellei kuningas käskenyt häntä tekemään jotain, mikä oli vastoin Jumalan sanaa.
Väestönlaskennan kieltävää käskyä ei ollut, mutta Joab tunsi (oikeutetusti), että tämä ei ollut Jumalan tahto.
Suoraa käskyä ei ollut, joten Joab teki sen, mikä oli parasta. Hän ilmaisi vastustuksensa, mutta totteli kuningasta siitä huolimatta. Daavidin käskyssä oli jonkin verran epäselvyyttä siitä, pitäisikö leeviläiset laskea mukaan vai ei, ja Joab tulkitsi sen tavalla, jonka hän katsoi parhaaksi.
Tämä on erilainen tilanne kuin saksalaisten pastoreiden kohdalla toisen maailmansodan aikana. Hitler oli sanonut heille, että koska hän oli Saksan johtaja, heidän ei pitäisi kritisoida mitään, mitä hän teki. Kohtuuden rajoissa kristittyjen tulee kunnioittaa hallituksen johtajia ja totella heitä. Kuitenkin, kun Hitler alkoi karkottaa juutalaisia, Raamattu käskee nimenomaan etsimään oikeutta ja oikaisemaan sortajan tekoja (Jesaja 1:17), ja Jumalan suora käsky oli ristiriidassa sen kanssa, mitä Hitler sanoi.
K: Oliko 1. Aikakirja 21:5:n mukaan taistelukykyisiä miehiä yhteensä 1 100 000 vai 1 300 000, kuten 2. Sam. 24:9 osoittaa?
V: Katso 2. Samuelin kirjan 24:9 kohdalla oleva keskustelu, jossa esitellään kaksi mahdollista vastausta.
K: Uhattiinko 1. Aikakirja 21:12:ssa kolmen vuoden nälänhätää vai seitsemän vuoden, kuten 2. Sam. 24:13 sanoo?
V: Emme voi olla varmoja siitä, kumpi luku on alkuperäinen, koska nälänhätää ei tullutkaan, vaan kyseessä oli kopioijan virhe.
K: Kuinka voimakkaita Jumalan enkelit ovat 1. Aikakirjan 21:15:ssä?
V: Ne eivät ole kaikkivoipia, mutta koko Jerusalemin tuhoamiseen tarvittiin vain yksi enkeli. Kun Jeesus oli menossa ristille, Hän sanoi, että jos Hän pyytäisi, Isä antaisi Hänelle 12 legioonaa (ehkä 60 000) enkeleitä (Matteuksen evankeliumi 26:53).
K: Miten Herra katui pahaa 1. Aikakirjan 21:15:ssä?
V: Tässä käytetty hepreankielinen sana tarkoittaa sekä fyysistä vahinkoa että moraalista pahaa. Jumala oli lähettänyt paikalle enkelin, joka oli Daavidin nähtävissä, uhkaamaan sillä, mitä Jerusalemille tapahtuisi.
Yksi opetus, jonka voimme tästä nähdä, on se, että Jumalan paljastamat suunnitelmat jonkun henkilön suhteen voivat muuttua, kun kyseinen henkilö katuu tai muuttuu.
K: Miksi 1. Aikakirjan 21:17:ssä Jumala antoi kansan kärsiä Daavidin syntisen päätöksen vuoksi?
V: Ensin se, mikä ei ole vastaus, ja sitten vastaus.
Tässä elämässä ihmiset kärsivät usein toisten synneistä. Kokaiiniriippuvaisille äideille syntyneet vauvat syntyvät myös kokaiiniriippuvaisiksi, ja heidän henkiset kykynsä ovat heikentyneet. On ollut melko yleistä, että kokonaiset kansakunnat ovat kärsineet suuresti yhden johtajan ylimielisten kunnianhimojen vuoksi. Elämä maan päällä ei ole oikeudenmukaista, eikä se tule olemaan oikeudenmukaista tässä langenneessa maailmassa, ennen kuin Jumala asettaa kaiken oikealle paikalleen tuomionpäivänä.
Vaikka edellä mainittu on totta, se ei ole vastaus tähän tilanteeseen. Tässä tapauksessa on Jumala itse, joka aktiivisesti surmaa monia israelilaisia yhden miehen, Daavidin, synnin vuoksi.
Daavid oli ylpeä maallisesta vallastaan, erityisesti armeijastaan, ja Jumala vähensi sitä kansaa, josta Daavid oli ylpeä. Emme myöskään tiedä tarkalleen, keitä kaikki Daavidin soturit olivat. Yhden spekulaation mukaan Jumala oli lähettänyt enkeleitä vahvistamaan Daavidin armeijaa, ja Saatana näki tämän ja pyysi selitystä siitä, mitä täällä oli meneillään.
Kärsimystä saatetaan virheellisesti määritellä siten, että Jumala ei pidennä tervettä elämää niin pitkälle kuin mahdollista tai estä kansakuntaa laajentumasta niin paljon kuin mahdollista. Jumalalla ei ole velvollisuutta siunata meitä automaattisesti. Kun saamme siunauksia Jumalalta, meidän tulisi olla kiitollisia, emmekä vaatia lisää. Jumala rakastaa meitä kovasti ja haluaa siunata meitä, mutta älkää unohtako, että suuri osa tästä elämästä on valmistautumista tulevaan elämään, eikä Jumala halua siunata meitä niin paljon, että unohdamme sen.
K: Miten voimme 1. Aikakirjan 21:24:n perusteella soveltaa Daavidin periaatetta, jonka mukaan Jumalalle ei tule antaa uhrausta, joka ei maksa Daavidille mitään?
V: Tätä periaatetta voi soveltaa monin tavoin, mutta yksi yksinkertainen tapa on opettaa sitä lapsillesi. Heti kun lapsesi ovat tarpeeksi vanhoja ansaitakseen vähän rahaa kotitöistä, anna heidän antaa kirkkoon omia rahojaan, äläkä anna heille rahaa uhrausta varten.
K: Aloitettiinko pakkotyö 1. Aikakirjan 22:2:n mukaan Daavidin vai Salomon aikana?
V: Salomo käytti laajamittaisesti ei-israelilaisten pakkotyövoimaa, mutta Daavid aloitti sen. Sekä tämä että joidenkin sotavaunujen pitäminen olivat esimerkkejä siitä, kuinka Daavid oli tottelemattom :ssa suhteellisen pienissä asioissa, ja Salomo vahvisti näitä asioita. Onko sinulla vanhempana elämässäsi ”pieniä” syntejä, joita lapsesi saattaisivat vahvistaa? Daavid järjesti myös väestönlaskennan, ja Salomo järjesti sen myös.
K: Annoiko Daavid 1. Aik. 22:14:n mukaan 100 000 talenttia kultaa tulevaa temppeliä varten, vai vain 3 000 talenttia, kuten 1. Aik. 29:3–4 sanoo?
V: 1. Aikakirja 29:3 vastaa tähän kysymykseen. Daavid omisti 100 000 talenttia saalista, jonka hän oli saanut valloittamalla Syyrian, Moabin ja Edomin. 1. Aikakirja 29:3 sanoo, että Daavid antoi henkilökohtaisista aarteistaan ”kaiken sen lisäksi, mitä olen jo varannut”.
K: Miten Daavid sai kaiken tämän kullan 1. Aikakirjan 22:14:n mukaan?
V: Katso vastaus 2. Samuelin kirjan 8:11 kohdasta.
K: Miksi 1. Aikakirjan 24:31 ja 26:13:ssa he vetivät arpaa?
V: Tämä oli yksinkertainen ja puolueeton tapa jakaa tehtäviä, kun järjestyksellä ei ollut merkitystä. Nykyään ihmiset toimivat samalla tavalla, kun he ”arvovat oljilla” siitä, kuka saa tietyn tehtävän. Vaikka Jumala voi ohjata arpajaisten tai olkien arvontaa, ei ole mitään syytä olettaa, että Jumala olisi ohjannut tuloksia sen enempää kuin jos he olisivat äänestäneet, noudattaneet syntymäpäiväjärjestystä tai käyttäneet jotakin muuta menetelmää.
K: Miksi 1. Aikakirjan 25:1,3:ssa ihmiset profetoivat harppujen säestyksellä?
V: Profeetoilla ei ollut mitään rajoitusta käyttää mitä tahansa syntiä aiheuttamatonta esinettä profetian aikana. Myös Daavid profetoi harpun avulla.
Jos kuitenkin mormoni väittää, että Joseph Smith käytti väärän [egyptiläisen] uskonnon okkulttista kirjaa pelkästään inspiraationa kirjoittaakseen mormonien pyhien kirjoitusten osan, jota kutsutaan Abrahamin kirjaksi, se olisi melkein sama kuin käyttäisi epäjumalanpalvonnallista, pahaa kirjaa saadakseen sen, minkä väitetään olevan Jumalan sana. Kyseessä on ”melkein” tällainen tapaus, koska kyseinen mormoni ei esittänyt tarkasti sitä, mitä Joseph Smith itse sanoi. Smith sanoi ”kääntäneensä” kirjan, ja hänellä oli jopa egyptiläiset hieroglyfit väitetyn englanninkielisen käännöksen vieressä todisteena siitä. Lisäksi Joseph Smith kirjoitti jopa naurettavan kirjan, Egyptian Alphabet and Grammar, joka todistaa, että Joseph todella väitti kääntävänsä egyptiläisiä hieroglyfejä yliluonnollisella tavalla.
Muuten, mormonikirkolla on nykyäänkin kopioita mormonien Abrahamin kirjan alkuperäisistä englanninkielisistä käsikirjoituksista sekä teoksesta Egyptian Alphabet and Grammar, ja eräästä museosta on löydetty egyptiläinen papyrus, joka vastaa sekä merkeiltään että kuviltaan sitä, mitä Joseph Smith käytti ”kääntämiseen”.
K: Mitä hyvää on Daavidin asenteessa 1. Aik. 28:2–4?
V: Daavid oli epäilemättä pettynyt siihen, ettei hän saanut rakentaa Jumalan temppeliä. Hän oli kuitenkin paitsi kiitollinen monista asioista, jotka Jumala oli hänelle antanut, myös keskittyi Jumalaan eikä itseensä. Temppeli oli muistomerkki Jumalalle, ei Daavidill , eikä Daavidilla ollut syytä olla vihainen, koska hän ei pitänyt temppeliä muistomerkkinä itselleen.
K: Miten 1. Aik. 28:9, 10, 20; 2. Aik. 6:2; 8:11; 1. Kun. 3:3–13; 8:23; 9:8–9; 11:9–14; 2. Sam. 12:24–25 -jakeet voivat kaikki viitata samaan henkilöön? (tämän kysymyksen esitti ateisti)
V: Ne kaikki viittaavat Salomoniin. Vastauksessa on kuusi huomioitavaa seikkaa.
Jatkuvuutta: Salomo oli kauttaaltaan älykäs mies ja temppelinrakentaja. Salomo käytti viisauttaan ja rakentamistaitojaan Jumalan hyväksi, etenkin elämänsä alkuvaiheessa. Myöhemmin elämässään hän käytti taitojaan myös epäjumalien temppelien rakentamiseen. Jotkut ihmiset ovat luonteeltaan rakentajia ja saavuttajia; kysymys onkin, kuinka suuri osa siitä on Jumalan hyväksi?
Järkyttävää: Jos sinusta ei tunnu yllättävältä eikä järkyttävältä, että Salomo, joka valittiin rakentamaan temppeli, rukoili niin kaunista rukousta Jumalalle ja kirjoitti Raamatun kirjoja, mutta joutui sitten syntiin, et ehkä ole vielä lukenut näitä kohtia kovin huolellisesti. Se on järkyttävää, ja tätä kysymystä esittänyttä ateistia voidaan ymmärtää, kun hän epäilee, onko kyseessä sama henkilö.
Silti niin tapahtuu: tämä on ehdottomasti sama henkilö. Aivan kuten Juudas saattoi jättää kaiken seuratakseen Jeesusta ja myöhemmin pettää Hänet; aivan kuten Demas saattoi uhrata itsensä seuratakseen Paavalia tämän matkoilla ja sitten lähteä, koska Demas rakasti maailmaa (2. Tim. 4:10), ihmiset voivat muuttua. Jumala valvoo meitä ja varjelee meitä, mutta uskovilla on valinnanvaraa siitä, luopuvatko he vai eivät. Jotkut pakenevat maailman turmeltuneisuutta tuntemalla Herramme, mutta joutuvat sitten sen pauloihin (2. Piet. 2:17–22). Toiset eivät koskaan kiellä uskoaan, mutta tekevät kompromisseja yrittämällä palvella sekä Jumalaa että epäjumalia tai Jumalaa ja rahaa.
Miksi Salomo muuttui? Salomon tapauksessa Raamattu antaa selkeän vastauksen 1. Kuninkaiden kirjassa 11:1–4. Salomo teki kompromissin menemällä naimisiin ulkomaalaisten naisten kanssa, joko rakkauden tai poliittisten liittoutumien vuoksi. Tuo kompromissi johti hänet yhä kauemmas harhaan, kun hänen vaimonsa käänsivät hänen sydämensä muiden jumalien puoleen.
Voimme oppia, että ympärilläsi olevat ihmiset voivat vaikuttaa sinuun voimakkaasti, jos annat heidän tehdä niin. Pienten kompromissien seurauksena on, että ilman välitöntä katumusta ne voivat johtaa yhä suurempiin kompromisseihin.
Raamattu suhtautuu vakavasti jokaisen uskovan omaan vastuuseen olla ahkera (Hepr. 6:11), tutkia itseämme (2. Kor. 13:5) ja olla valppaana (Matt. 10:16–17). Muuten Jumalan mies tai nainen voi kaatua pahasti, kuten järkyttyneet Jahven palvojat ja iloitsevat Kemosin palvojat saivat huomata.
K: Mikä on 1. Aikakirjan 29:2:ssa ero sen välillä, rakennetaanko jotain ihmisille vai Jumalalle?
V: Jos rakennat jotain ihmiselle, sinun tulisi rakentaa se hänen toiveidensa mukaisesti, eikä sen tarvitse kestää pidempään kuin hän sitä tarvitsee. Jos rakennat Jumalalle, rakennat Hänen kunniakseen, et oman kunniasi vuoksi, ja sinun tulisi rakentaa se niin kuin Jumala haluaa, ei omalla tavallasi. Jos rakennat jotain Jumalalle, sinun tulisi rakentaa se kestämään ikuisuuden. Toinen ero on se, että Jumalalle ei rakenneta fyysisiä rakennuksia, rahaa tai esineitä, vaan elämää ja luonnetta, sekä itsessäsi että muissa.
K: Kun Daavid pyysi 1. Aik. 29:19:ssä Jumalalta hyvää asiaa, eli että Hän antaisi Salomolle sydämen noudattaa Jumalan käskyjä, miksi Salomo sitten myöhemmin kääntyi pois Jumalasta?
V: Jumala oli Salomonin kanssa ja siunasi häntä suuresti, mutta Jumala ei koskaan sanonut, että Hän veisi Salomonilta kyvyn valita tottelevaisuuden tai tottelemattomuuden, riippumatta siitä, mitä Daavid rukoilisi. Salomonille annettiin kaikki tarvitsemansa viisaus, mutta Jumala päätti antaa Salomonille (ja meille) vapaan tahdon.
Muuten, väite ”Jumala ei koskaan vaikuta vapaaseen tahtoomme” ei pidä paikkaansa. Jumala puuttui varsin aktiivisesti Tarsuksen Saulin asioihin tämän matkalla Damaskoon. Kuinka paljon ulkoisia ärsykkeitä Jumala sitten antoikaan, oli kuitenkin edelleen Saulin oma asia, miten hän niihin reagoi.
K: Mitkä ovat 1. ja 2. Aikakirjojen varhaisimpia käsikirjoituksia, jotka ovat säilyneet nykypäivään asti?
V: Kuolleenmeren kääröt: (n. 1 eKr.) 1 kappale. Kuolleenmeren kääröjen tutkijan Nathan Jastramin mukaan tämä pieni fragmentti, nimeltään 4Q522 frag 9, sisältää 1. Aikakirja 7:24 ja 2. Aikakirja 28:18.
Noin vuodelta 350 jKr peräisin olevat kristilliset Raamatun käsikirjoitukset sisältävät Vanhan testamentin, mukaan lukien 1. ja 2. Aikakirjat.
Papyrus Egerton 4 (3. vuosisata jKr.) sisältää osan 2. Aikakirjasta.
Vaticanus (325–350 jKr.) on säilyttänyt 1. ja 2. Aikakirjan kokonaisuudessaan.
Alexandrinus (n. 450 jKr.) on säilyttänyt 1. ja 2. Aikakirjan kokonaisuudessaan.
Sinaiticus (340–350 jKr.) on säilyttänyt 1. Aikakirjan 9:27–19:17.
K: Mitkä varhaiset kirjoittajat viittasivat 1. Aikakirjaan?
V: Nikäan kirkolliskokousta edeltäneet kirjoittajat, jotka viittasivat tai vihjasivat 1. Aikakirjan jakeisiin, ovat:
Aleksandrialainen juutalainen Filon (15/20 eKr.–50 jKr.) viittaa 1. Aikakirjan 7:14:ään. Teos Preliminary Studies, luku 8 (43), s. 307
Melito/Meleto Sardiksesta (170–177/180 jKr.) luettelee kaikki Vanhan testamentin kirjat, ja hän mainitsee kaikki kirjat, jotka meillä on, paitsi Nehemian kirjan ja Esterin kirjan. Fragmentti 4 teoksesta ”Book of Extracts”, s. 759.
Hippolytos (222–235/6 jKr.) viittaa 1. Aikakirjan 3:15:een mainitessaan, että Joosialla oli viisi poikaa: Joahaz, Eljakim, Johanan, Sidkia eli Jekonia ja Sadum [Sallum]. Fragmentti teoksesta ”Kommentaari Danielin kirjasta”, luku 1, s. 177
Origenes (225–254 jKr.) lainaa 1. Aikakirjojen kirjan 16:8:aa sanoen: ”Jälleen 1. Aikakirjojen kirjassa”.
Origenes (240 jKr.) mainitsee ”Ensimmäisen Paralipomenon-kirjan”, joka on toinen nimi 1. Aikakirjalle. Kommentaari Hoosiannan laulusta, prologi, s. 49
Laktantios (315–325/330 jKr.) lainaa 1. Kuninkaiden kirjan 9:6–9, joka on myös 2. Aikakirjojen kirjan 7:19–22, teoksessaan Jumalalliset instituutiot, kirja 4, luku 18, s. 121.
Nikaian kirkolliskokouksen jälkeen
Eusebios Kesarealainen (318–339/340 jKr.)
Athanasius (367, 325–373 jKr.)
Efraim/Efrem (350–378 jKr.)
Epifanius Salamislainen (360–403 jKr.) (viitattu)
Rufinus (374–406 jKr.)
Jerome (373–420 jKr.)
Augustinus Hippolainen (388–430 jKr.)
Sulpicius/Sulpitius Severus (363–420 jKr.)
Karthagon kirkolliskokous (218 piispaa) (393–419 jKr.)
K: Mitkä ovat Kuolleenmeren kääröjen jakeet 1. ja 2. Aikakirjasta?
V: 2. Aikakirja 28:27; 29:1–3 on säilynyt tekstissä 4Q118 (=4QChr)
K: Mitkä ovat 1. Aikakirjassa joitakin käännöseroja heprean ja kreikkalaisen Septuagintan välillä?
V: Tässä on muutamia käännöseroja. Ensimmäinen lause on hepreankielisestä tekstistä ja toinen kreikkalaisesta Septuaginta-käännöksestä. Esimerkin saamiseksi tässä osassa keskitytään erityisesti 1. lukuun.
1. Aik. 1:11–23 Masoreettisessa tekstissä ja Aleksandrian Septuagintassa, mutta ei muissa Septuagintan versioissa
1. Aikakirja 1–9 sisältää lukuisia oikeinkirjoituseroja eri hepreankielisten tekstien ja Septuagintan tekstien välillä. Katso esimerkki 1. Aikakirja 1:29–31.
1. Aik. 1:4 ”Sem” vs. ”Nooan pojat: Sem”
1. Aik. 1:5 ”Javan ja Tubal” vs. ”Jovan, Helisa, Thobal”
1. Aik. 1:6 ”Diphath” (useimmat hepreankieliset tekstit) vs. ”Riphath” (monet hepreankieliset tekstit, Septuaginta, Vulgata)
1. Aik. 1:7 ”Elisa ja Tarsis, Kittim ja Dodanim” vs. ”Helisa ja Tarsis, kitiit ja rodoslaiset”
1. Aik. 1:7 ”Dodanim” vs. ”Rhodans/Rhodanim” (Septuaginta, syyriankielinen käännös, Vulgata)
1 Aik. 1:9 ”Raama” vs. ”Regma”
1. Aik. 1:10 ”Nimrod” vs. ”Nebrod”
1 Aik. 1:17 ”Aram ja Uz” (masoreettiset tekstit) vs. ”Aram. Aramin pojat: Uz” (yksi masoreettinen teksti ja osa Septuagintasta)
1 Aik. 1:17–23 ”ja Arfaksad ja Lud (jne. aina jakeeseen 24 asti) Sem, Arfaksad, Selah, Eber” (masoreettiset tekstit) vs. ”ja Arfaksad, Sala, Eber” (suurin osa Septuagintasta)
1 Aik. 1:22 ”Obal” (useimmat masoreettiset tekstit) vs. ”Ebal” (jotkut masoreettiset tekstit ja syyriankieliset tekstit) vs. (puuttuu) (Septuaginta)
1 Aik. 1:24 ”Arfaksad” vs. ”Arfaksad, Kainan” (joissakin Septuaginta-käännöksissä)
1 Aik. 1:29–31 ”Nabaioth, sitten Kedar, Adbeel, Mibsam, Mishma, Dumah, Massa, Hadad, Tema, Jetur, Naphish ja Kedemah” vs. ”Nabaeoth, Kedar, Nabdeel, Massam, Masma, Iduma, Masse, Chondan, Thaeman, Jettur, Naphes, Kedma” (Tämä on esimerkki siitä, miten nimet eroavat toisistaan heprean ja kreikan kielissä.)
1. Aik. 1:32 ”Seba ja Dedan” vs. ”Daedan ja Sabai”
1. Aik. 1:34 ”Eesau ja Israel” vs. ”Jaakob ja Eesau”. (Jaakob nimettiin myöhemmin uudelleen Israeliksi)
1. Aik. 1:36 ”Zephi” (useimmat masoreettiset tekstit) vs. ”Zepho” (monet masoreettiset tekstit, osa Septuagintasta ja syyriankielinen teksti. 1. Moos. 36:11 mainitsee myös ”Zephon”.)
1 Aik. 1:36 ”Kenaz, Timna ja Amalek” (masoreettinen teksti ja suurin osa Septuagintasta) vs. ”Kenaz Timnan luona ja Amalek” (osa Septuagintasta ja 1. Moos. 36:12)
1 Aik. 1:40 ”Alian” (useimmat masoreettiset tekstit) vs. ”Alvan” (monet masoreettiset tekstit ja osa Septuagintasta. Myös 1. Moos. 36:23) vs. ”Alon” (suurin osa Septuagintasta)
1. Aik. 1:43 ”kuninkaat, jotka hallitsivat Edomin maassa ennen kuin kukaan kuningas hallitsi israelilaisia: Bela, Beorin poika” vs. ”kuninkaat, Balak, Beorin poika”
1. Aik. 1:44 ”Bozrasta” vs. ”Bosorrhasta”
1. Aik. 1:50 ”Pai” (useimmat heprealaiset käsikirjoitukset) vs. ”Pau” (monet heprealaiset käsikirjoitukset, osa Septuagintasta, Vulgatasta ja syyriankielisestä tekstistä. 1. Moos. 36:39 sanoo myös ”Pau”) vs. ”Phogor” (suurin osa Septuagintasta)
1 Aik. 1:50 ”Pai, ja hänen vaimonsa nimi oli Mehetabel, Mezahabin tytär” vs. ”Phogor”.
1. Aik. 1:51 ”Ja Hadad kuoli; ja Edomin päämiehet olivat: päämies Timna; päämies Alia; päämies Jetheth; päämies Aholibama; päämies Ela; päämies Pinon, päämies Kenaz, päämies Teman, päämies Mibzar, päämies Magdiel ja päämies Iram.” vs. ”Edomin ruhtinaat: ruhtinas Thamna, ruhtinas Golada, ruhtinas Jether, ruhtinas Elibamas, ruhtinas Elas, ruhtinas Phinon, ruhtinas Kenez, ruhtinas Thaeman, ruhtinas Babsar, ruhtinas Magediel, ruhtinas Zaphoin.”
1 Aik. 2:6 ”Dara” vs. ”Darda” (joissakin Septuaginta-käännöksissä, joissakin syyrialaisissa targumeissa. Ks. 1 Kun. 4:31) vs. ”Darad” (useimmissa Septuaginta-käännöksissä)
1 Aik. 2:42 ”Mesha” vs. ”Mareshah”
1 Aik. 2:50 ”Poika” vs. ”Pojat” (Septuaginta, Vulgata)
1 Aik. 3:5 ”Bathshua” (useimmat heprealaiset käsikirjoitukset) vs. ”Bathsheba” (yksi heprealainen käsikirjoitus ja Vulgata. 2. Sam. 11:3 sanoo myös ”Bathsheba”) vs. ”Bersabee” (Septuaginta)
1 Aik. 4:3 ”Etamin isä” vs. ”Etamin pojat”
1. Aik. 4:13 ”Hathath” vs. ”Hathath ja Meonothai”
1 Aik. 5:24 ”ja Efer” vs. ”Efer”
1. Aik. 6:28 (puuttuu) vs. ”Joel” (Septuaginta, syyria, arabia, 1. Sam. 8:2).
1. Aik. 6:28 ”Vashni ja Abija” vs. ”toinen Abija”
1. Aik. 7:28 ”Ayyah” (joissakin masoreettisissa teksteissä) vs. ”Gaza/Gazza” (monissa masoreettisissa teksteissä, Septuagintassa, Targumissa, Vulgatassa)
1 Aik. 8:30 ”Baal” vs. ”Baal, Ner”
1 Aik. 9:41 ”Tahrea” (masoreettinen teksti, Septuaginta) vs. ”Tahrea ja Ahas” (masoreettinen teksti, syyriankielinen, arabiankielinen, Targum, Vulgata)
1 Aik. 11:11 ”kolmekymmentä” (masoreettinen teksti ja osa Septuagintasta, Vulgata) vs. ”kolme” (osa Septuagintasta)
1 Aik. 11:20 ”Abshai” vs. ”Abishai” (Septuaginta, Vulgata, Targum, 2. Sam. 23:18)
1 Aik. 11:20 ”kolme” (masoreettinen teksti, Septuaginta, Vulgata) vs. ”kolmekymmentä” (syyrialainen teksti)
1 Aik. 11:21 ”kolmesta” vs. ”kolmestakymmenestä”
1 Aik. 12:33 ”auttamaan” vs. ”auttamaan Daavidia”
1 Aik. 15:18 ”Sakarja, Ben” (masoreettinen teksti, Vulgata) vs. ”Sakarja” (Septuaginta)
1. Aik. 17:5 ”mutta minä olen vaeltanut teltasta telttaan ja asunnosta asuntoon” vs. ”mutta minä olen ollut tabernaakkelissa ja teltassa”
1 Aik. 18:6 ”Daavid asetti miehiä” vs. ”Daavid asetti varuskuntia”. Varuskunta on joukko sotilaita, jotka on määrätty vartioimaan linnoitusta tai muuta paikkaa. (Septuaginta, Vulgata ja 2. Sam. 8:6)
1. Aik. 18:16 ”Abimelek” (useimmat masoreettiset tekstit) vs. ”Ahimelek” (jotkut heprealaiset käsikirjoitukset, Vulgata ja syyriankielinen käännös. Myös 2. Sam. 8:17).
1. Aik. 20:2 ”kuninkaansa kruunu” vs. ”Milkomin kruunu” (Septuaginta, Vulgata ja 1. Kuninkaiden kirja 11:5,33)
1 Aik. 20:3 ”[työskennellä] sahoilla” vs. ”leikata ne sahoilla”
1 Aik. 23:7 ”Gershonin miehistä” (masoreettinen teksti) vs. ”gershonilaisille” (masoreettinen teksti NRSV:n mukaan) vs. ”Ja Gedsonin suvulle” vs. ”Gershonin pojat” (Vulgata)
1 Aik. 23:10 ”Zina” vs. ”Zizah” (Septuaginta, Vulgata)
1. Aik. 24:15 ”Happizzez” vs. ”Aphses” (Septuaginta, Vulgata)
1 Aik. 25:3 ”Jeshaiah” vs. ”Jeshaiah, Shimei” (yksi masoreettinen teksti, Septuaginta) vs. ”Iseas” (Septuaginta)
1 Aik. 26:17 ”oli kuusi leeviläistä” vs. ”oli kuusi leeviläistä joka päivä”
1. Aik. 26:20 ”Leviteistä Ahija oli vastuussa” vs. ”heidän levititovereitaan olivat vastuussa”
1. Aik. 27:6 ”Ammizabad oli hänen osastonsa” vs. ”Ammizabad oli vastuussa osastostaan”
1 Aik. 27:24 ”vuosikirjojen lukumäärä” vs. ”vuosikirja”