< Raamatunkysymys Joelista
K: Mitä voimme oppia Joelin kirjasta?
V: Joel opettaa kahdesta ei-niin-miellyttävästä aiheesta, joita meidän on syytä tutkia tarkemmin: miten Jumala kurittaa ja miten meidän tulee reagoida, ”kun heinäsirkat tulevat”. Joel profetoi, että maahan tunkeutunut heinäsirkkojen armeija on vain alkusoittoa vieraiden joukkojen hyökkäykselle, joka johtuu Israelin synnistä. Tämä puolestaan on alkusoittoa Herran päivälle viimeisinä aikoina.
Samoin Jumala lähettää toisinaan ihmisille lievempää kuritusta ”kannustuksena katumukseen” ennen kuin Hän lähettää paljon ankaramman kurituksen tai jopa tuhon.
K: Mitä tiedämme profeetta Joelista?
V: Emme voi päätellä paljoakaan kirjasta. Nimi ”Joel” tarkoittaa ”Jahve on Jumala”. Se ei ollut epätavallinen nimi, sillä Vanhan testamentin aikana noin kaksitoista muuta miestäkin nimettiin Joeliksi. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että tämä profeetta olisi ollut kukaan heistä. Emme tiedä mitään Joelista henkilökohtaisesti, paitsi että hänen isänsä oli Pethuel.
K: Mikä on Joelin kirjan pääpiirteinen rakenne?
V: Ilmeisesti Joelin kirja ei sovi länsimaisen tyylin mukaiseen rakenteeseen. Kahdeksan raamatunkommentaaria ja opintoraamattua esittävät hyvin erilaisia rakenteita. Vaikka ne ovatkin eri mieltä yleisistä päälinjoista, ne ovat yleensä yhtä mieltä pienemmistä osista. Ehkä Juelia tulisi ymmärtää juuri näin: moninaisinä terävinä mutta lyhyinä varoituksina, jotka tulevat sydämestä, eikä esimerkiksi Valitusvirsien kaltaisena pitkänä ja tiukasti jäsenneltynä tutkielmana. Tässä on minun esittämäni rakenne:
1 Jumalan seuraaminen, kun heinäsirkat tulevat
-- 1:2–4 Kuulkaa tämä, te vanhimmat
-- 1:5-7 Herätkää, te juopot
-- 1:8–10 Papit surkoot kuin vaimo, joka suree miestään
-- 1:11–12 Olkaa kauhistuneita, te viljelijät
-- 1:13-14 Pukeutukaa säkkiin ja valittakaa, te papit
-- 1:15-18 Miksi kaikkien tulisi surra
-- 1:19-20 Oikea reaktio: huutakaa Herraa kohti katastrofin keskellä
2 Oinaansarven puhaltaminen Siionissa Herran tulevan päivän kunniaksi
-- 2:1–11 Puhaltakaa oinanhornia tulevan hyökkäyksen merkiksi
-- 2:12–17 Repikää sydämenne ja puhaltakaa oinasornia palataksenne Herran luo
-- 2:18–27 Heinäsirkkojen syömien vuosien korvaaminen
-- 2:28-32 Jumalan Hengen vuodatus
3 Lopullinen tuomio ja palauttaminen
-- 3:1-16 Tuomio Joosafatin laaksossa Israelin vihollisia vastaan
-- 3:17–21 Siunaus ja anteeksianto tuomion jälkeen
K: Kuinka monta lukua Joelin kirjassa on?
V: Useimmissa englanninkielisissä Raamatuissa on kolme lukua, joissa on vastaavasti 20, 32 ja 21 jaetta. Joissakin Raamatun versioissa jaet 2:28–32 on kuitenkin erotettu omaksi luvuksi. Tällaisia Raamattuja ovat juutalainen Tanakh, Jay P. Green, Sr.:n Interlinear Bible -teoksen hepreankielinen teksti sekä katolinen Jerusalem Bible. Joelin kirjan 3. luku on siis joissakin Raamatuissa nimeltään Joelin kirjan 4. luku. Jakeet ja niiden järjestys ovat kuitenkin kaikissa tapauksissa samat.
K: Missä Joel sijoittuu Raamatussa?
V: Se sijaitsee nykyisissä heprealaisissa ja kristillisissä Raamatuissa Hoosean jälkeen ja Aamoksen edessä. Septuagintassa järjestys oli kuitenkin Hoosea, Aamos, Miika ja Joel. Ilmeisesti siinä yritettiin järjestää kirjat kronologisesti. Emme kuitenkaan tiedä tarkasti, milloin Joelin kirja on kirjoitettu.
K: Miksi Joel 1:ssä kyseiselle alueelle iskee heinäsirkkojen vitsaus, ja kuinka paha heinäsirkkojen vitsaus voi olla?
V: Heinäsirkat tulivat Sudanin aavikolta. Tuulen puhaltamana ne pystyivät vaeltamaan 1 200 mailia kolmessa päivässä. 400 mailia päivässä, lentäen 14 tuntia päivässä, tarkoittaisi noin 28 mailia tunnissa. Yleensä ne vaelsivat suoraviivaisesti. Antiikin historioitsija Plinius väittää teoksessaan *Luonnonhistoria* 11.35, että heinäsirkkojen vitsaus saattoi jopa pureskella ovet läpi. Vaikka tämä ei ehkä ole totta, se kuvaa hyvin sitä kauhua, jonka heinäsirkkojen vitsaus aiheuttaisi.
Kun heinäsirkkojen vitsaus iski Somaliaan vuonna 1957, hyönteisiä oli arviolta 16 000 000 000 kappaletta, ja niiden paino oli 50 000 tonnia. Nykyään YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestöllä (FAO) on heinäsirkkojen torjunnan hätäkeskus. Heinäsirkkojen vitsauksia torjutaan ruiskuttamalla torjunta-aineita ilmasta käsin niiden lisääntymisalueille.
K: Joelin kirjan 1. luku on osoitettu useille ryhmille: vanhimmille, juopoille, papeille, maanviljelijöille, jälleen papeille ja kaikille. Ainoa Joelin kirjassa mainittu synti on juopottelu. Miksi luulet, että Jumala osoittaisi sanansa juuri näille ryhmille? Mitkä vastaavat ryhmät ovat olemassa nykyään?
V: Toisin kuin monet muut profeetat, Joel ei käytä paljon aikaa kehottamaan lopettamaan syntiä ennen katastrofin tuloa. Sen sijaan hän korostaa, kuinka reagoida katumuksella, kun välitön katastrofi iskee. Vanhimmat olivat laiminlyöneet (tai juovuksissa) tehtävänsä opettaa kansaa ja nuoria seuraamaan Jumalaa. Papit eivät ehkä olleet hoitaneet tehtäväänsä opettaa ihmisiä seuraamaan Jumalaa, tai mikä vielä pahempaa, opettivat ihmisiä seuraamaan epäjumalia. Maanviljelijät, jotka olivat kiinni rikkaudessaan, eivät antaneet sitä taloudellista tukea, jonka heidän olisi pitänyt antaa Jumalan papeille ja leeviläisille. Kun koko yhteiskunta kääntyy pois Jumalasta, poliittiset, uskonnolliset ja taloudelliset siteet purkautuvat kaikki yhdessä.
K: Joelin kirjassa 1 on lähes jokaisessa osassa yksi avainsana: hepreankielinen sana ki, joka voidaan kääntää sanoilla ”koska”, ”sillä” tai ”varmasti”. Miksi Joel korostaa tätä sanaa?
V: Näyttää siltä, että Jumala pitää tärkeänä opettaa ihmisille syitä surra. Ihmisten on opittava syy-seuraussuhde, joka liittyy Jumalan käskyjen noudattamatta jättämiseen ja siitä seuraaviin seurauksiin. Nykyään meidän on varoitettava ihmisiä tehokkaasti siitä, mitä seurauksia Jumalasta kääntymisestä aiheutuu.
K: Joel 1:1:n mukaan, milloin Joelin kirja on kirjoitettu?
V: Kirjassa ei ole mitään sisäisiä tai ulkoisia viitteitä, joiden perusteella ajankohta voitaisiin määrittää tarkasti. Se on ajaton viesti, sillä mikään kirjassa ei riipu ajasta. Tässä on kolme mahdollisuutta.
1. 8. vuosisata eKr.
Joel 3:4:ssä yhdessä mainitut Tyros ja Siidon yhdistyivät vasta 8. vuosisadan alkupuolella. Joel 3:6:ssa mainitut kreikkalaiset eivät olleet myöhemmät Ateenan ja Spartan kreikkalaiset, vaan aikaisemmat ionialaiset kreikkalaiset, jotka hallitsivat nykyisen Turkin alueella sijaitsevia kauppareittejä 8. vuosisadan alkupuolella. Kirjassa ei viitata assyrialaisiin eikä babylonialaisiin. Historiallinen ajanjakso, jolloin molemmat olivat heikkoja, ulottui Adad-Nirari III:n kuolemasta vuonna 782 eKr. vuoteen 745 eKr., jolloin Tiglat-Pileser III aloitti hallituskautensa. Juuda oli tuolloin vahva, ja kuningas Ussia johti anti-assyrialaista liittoumaa. Filistealaiset ahdistelivat Israelia tänä aikana.
NIV Study Bible -raamatun sivulla 1339 todetaan, että tämän ajanjakson puolesta on hyviä perusteita.
2. Myöhäinen pakkosiirtolaisuutta edeltävä aika (597–587 eKr.)
2a. 10 000 Juudan miestä karkotettiin vuonna 597 eKr. (2. Kuninkaiden kirja 24:10–16). Lisäksi juutalaiset olivat olleet orjuudessa jo vuosia (ks. keskustelu Joelin kirjasta 3:6).
2b. Tulevaisuuden armo Juudalle Joel 2:12–20.
2c. Temppeli oli vielä pystyssä (Joel 1:13).
2d. Jerusalemin tuleva äkillinen tuho.
3. Pakkosiirtolaisuuden jälkeinen aika (vuoden 587 eKr. jälkeen)
3a. Joel kutsuu Juudan kuningaskuntaa Israeliksi Joel 2:27 ja 3:16, joten tämä saattoi tapahtua pohjoisen kuningaskunnan pakkosiirtolaisuuden jälkeen vuonna 722 eKr.
3b. Vuonna 587 eKr. orjuutettiin vielä paljon enemmän ihmisiä.
3c. Jotkut näkevät Joelin kirjassa 2:12–20, että Jumala lupaa armoa juuri noille ihmisille, ei heidän jälkeläisilleen.
K: Miksi luulet, että Joel aloitti Joel 1:2:ssa puhumalla vanhimmille? Olivatko he ainoat, joihin heinäsirkkojen vitsaus vaikutti?
V: Usein juuri hallituksen ja uskonnollisten johtajien toiminta johtaa kansan tottelemattomuuteen. Kun johtajat ovat tottelemattomia, eivät vain heidän seuraajansa kärsi, vaan myös muut joutuvat kärsimään seurauksista.
Viralliset johtajat eivät kuitenkaan ole ainoita johtajia. Yhtä merkittävällä tavalla vanhemmat johtavat (tai johtavat harhaan) yksilöllisesti lapsiaan, ja vanhempi sukupolvi ohjaa kollektiivisesti nuorempaa sukupolvea. Kun koko vanhempi sukupolvi epäonnistuu johtamisessa sekä sanoin että esimerkillä, nuorempi sukupolvi kärsii.
K: Joelin kirjassa 1 ihmiset saattavat olla huolissaan siitä, että vaikka jotkut tekivät syntiä ja kääntyivät pois Jumalasta, kaikki näyttivät kärsivän seurauksista. Mitä mieltä olet tästä ilmeisestä ”epäoikeudenmukaisuudesta” ikuisesta näkökulmasta?
V: Jos tarkastellaan pelkästään tätä maailmaa, se ei ole vain pahuuden valtaama, vaan myös epäoikeudenmukainen. Jumala on kuitenkin varannut tuomionpäivän, jolloin kaikki tulee oikeudenmukaiseksi. Se, mitä meille tapahtuu niissä muutamissa vuosikymmenissä, jotka meillä on elää tällä maalla, on hyvin vähäistä verrattuna kuoleman jälkeiseen iankaikkiseen elämään.
K: Miten meidän pitäisi Joelin kirjan 1:5 mukaan kiittää Jumalaa heinäsirkkojen tulosta, kun 1. Tessalonikalaiskirjeen 5:18 kehottaa kiittämään kaikesta?
V: Roomalaiskirjeen 8:28 mukaan kaikki asiat (ei vain hyvät asiat) voivat vaikuttaa hyväksi niille, jotka rakastavat Jumalaa. Heprealaiskirjeen 12:5–8 mukaan Jumala kurittaa uskovia heidän omaksi hyväkseen, vaikka se onkin sillä hetkellä epämiellyttävää.
K: Jos Joelin kirjan 1:1–20 opetukset koskisivat vain sitä, miten Jumala kurittaa ja miten meidän tulisi reagoida vaikeina aikoina, se olisi arvokas kirja lukea nykyäänkin. Joelin kirja on kuitenkin myös hyvin profeetallinen kirja lopun ajoista. Mitkä jakeet 1. luvussa antavat pieniä vihjeitä tästä?
V: Joelin kirjan 1:12 viittaa siihen, että kyseessä on enemmän kuin paikallinen ilmiö, kun siinä sanotaan: ”Ihmiskunnan ilo on todellakin kuivunut.” Joelin kirjan 1:15 mainitsee Herran päivän.
K: Joel 1:2b–3:ssa kristityt ovat eri mieltä siitä, tarkoitetaanko tässä kohdassa vanhimmilla johtajia, ikääntyneitä vai molempia. Miten sekä johtajat että ikääntyneet voisivat olla syyllisiä? Luuletko, että Joel 1:2b–3 antaa vastauksen tähän?
V: Varmasti nuhtelu voi viitata molempiin. Joel 1:2b–3:ssa mainitaan kuitenkin, että he eivät ole kuulleet tätä esi-isiltään, ja heillä on käsky ja vastuu kertoa tämä lapsilleen. Tämä viittaa siihen, että riippumatta siitä, viittaako se poliittisiin vai uskonnollisiin johtajiin, se viittaa varmasti myös ikääntyneisiin ihmisiin, joiden olisi pitänyt opettaa nuorempaa sukupolvea.
K: Joelin kirjassa 1:4 mainitaan neljä erilaista heinäsirkkatyyppiä. Emme ole varmoja siitä, mitä eroja näiden eri hepreankielisten sanojen välillä on, mutta olennaista on, että tämä rangaistus tulee neljänä aallona. Mitä kahta asiaa voimme oppia tästä Jumalan kurituksesta?
V: Jumalan tuomio voi olla sekä tarkka että ankara. Kun ihmiset eivät tee parannusta, Jumalan tuomio voi tulla useina aaltoina. Ihminen voi tehdä parannuksen minkä tahansa aallon jälkeen, mutta hänen voi olla vaikeampaa palata siihen tilanteeseen, jossa hän oli ennen peräkkäisiä aaltoja.
K: Miksi Jumala lähettäisi Joel 1:4:n mukaiset kauheat heinäsirkkojen vitsaukset, jos Hän rakasti israelilaisia?
V: Voisi alkaa epäillä, ettei Jumalan kansan vauraus ollut Jumalan tärkein prioriteetti! Jumala saattoi haluta valitun kansansa olevan aineellisesti vauraita, mutta Jumala arvosti heidän kuuliaisuuttaan ja hengellistä vaurauttaan paljon enemmän. Meille hyvä vanhempi saattaa rakastaa lapsiaan liikaa voidakseen vain istua passiivisesti sivussa, kun lapset ovat menossa tuhoon johtavalle tielle.
K: Joelin kirjassa 1:5 juoppoja kehotetaan heräämään ja itkemään, sillä (ki) heidän suustaan on riistetty makea viini. Miksi Jumala aloittaisi niin alkeellisella, maalliseen elämään keskittyvällä sanomalla? Miten Joelin kirjan 1:6–7 liittyy tähän?
V: Jumala kohtelee ihmisiä siinä tilanteessa, missä he ovat. Juopot eivät välttämättä ole kiinnostuneita muusta kuin siitä, mistä he saavat lisää juotavaa. Sen sijaan, että Jumala puhuisi heille aluksi pitkän aikavälin hengellisistä asioista, Hän tuo esiin välittömän, lyhyen aikavälin seurauksen: he eivät saa sitä juomaa, jota he himoavat. Itse asiassa kuka tahansa on huonossa tilanteessa, joka asettaa toivonsa nautinnosta ja tyydytyksestä alkoholiin.
K: Mitkä ovat Joel 1:11:ssä kaksi erillistä syytä, joiden vuoksi viljelijöiden tulee surra?
V: Lyhyellä aikavälillä tämä olisi huono vuosi. Joelin kirjassa 1:11 sanotaan, että ”koska” (ki) viinirypäleiden, vehnän ja ohran sato tuhoutuisi.
Pitkällä aikavälillä, vaikka heinäsirkat lähtisivätkin eivätkä koskaan palaisi, heidän puunsa ja viiniköynnöksensä tuhoutuisi. Oliivipuut voivat elää jopa 1 000 vuotta. Jos vanha oliivipuu tuhoutuu, on odotettava vuosisatoja, ennen kuin uusi puu korvaa sen. Kyse ei ollut pelkästään siitä, että heidän välitön tuotantonsa tuhoutui, vaan myös heidän tuotantovälineensä tuhoutuivat, mikä vaikutti heihin vielä monien vuosien ajan. Joel 1:12f sanoo jopa: ”Totisesti (ki) ihmiskunnan ilo on kuivunut” (BSB).
K: Miksi viljelijöiden satojen menetykset vaikuttaisivat uhreihin (Joel 1:13)?
V: Jos satoa ei ole, ei ole myöskään lähdettä viljauhreille. Jos lampaita ja karjaa ei ole, koska niille ei ole ravintoa, ei myöskään niistä tule uhreja. Papit ja leeviläiset saivat toimeentulonsa sekä siitä, että he saivat syödä uhreista, että muusta kansan antamasta taloudellisesta tuesta. Jos molemmat näistä puuttuvat, mitä papien pitäisi tehdä?
K: Mitkä ovat Joel 1:13:ssa mainitut kaksi tapaa, joilla ”Jumalan talon aarteet” voidaan tuhlata?
V: Ihmiset voivat jättää käyttämättä niitä siihen, mihin ne pitäisi käyttää. Kun ihmiset näkevät nälkää – joko fyysisesti tai evankeliumin puutteesta – samalla kun ympärillä on äärimmäisen kauniita rakennuksia, rikkautta kerätään varastoon sen sijaan, että sitä käytettäisiin. Esimerkiksi viikinkien ryöstöretket kohdistuivat erityisesti luostareihin, koska sieltä löytyi paljon kultaa. Jos enemmän kultaa olisi käytetty vapaasti köyhien auttamiseen ja evankeliumin opettamiseen, luostarit eivät ehkä olisi olleet niin suuri kohde. Monet munkit asuivat Irlannin länsirannikon saarilla piilossa viikinkien edessä. Mutta vaikka Irlannin Dublin oli viikinkien keskeinen tukikohta, he jättivät nämä irlantilaiset munkit pääosin rauhaan, koska heidän ryöstämisestään ei ollut saatavissa kultaa.
Toiseksi Jumalan raha voi vaikuttaa riittämättömältä, koska sitä käytetään väärin vääriin asioihin tai liikaa toissijaisiin asioihin. Esimerkiksi, jos strategiana on houkutella ihmisiä kirkkoon sen ylellisen rakennuksen avulla enemmän kuin evankeliumin saarnaamisen avulla, koskettaako Henki ihmisiä tällä tavalla ja tuoko se heidät Jumalan luo? Ei! Ajattelematta asiaa on helppo käyttää rahaa paikallisiin asioihin, jotka ovat näkyviä ja saavat meidät tuntemaan olomme hyväksi, sen sijaan että lähettäisimme rahaa kauempana sijaitseviin paikkoihin, joissa tarve on suurempi.
K: Miksi neitsyt surisi aviomiehensä puolesta Joelin kirjassa 1:8?
V: Siion surisi samalla tavalla kuin nuori morsian tai kihlattu morsian surisi uuden aviomiehensä tai kihlattunsa kuolemaa.
K: Kun Jumala Joelin kirjassa 1:14 langettaa rangaistuksen ja kurituksen, mikä rooli meillä kristityillä on siinä, että opetamme ihmisille, miksi nämä asiat ovat tulleet, ja miten heidän tulisi vastata Jumalalle? Miten voimme tehdä niin ilman, että vaikutamme omahyväisiltä?
V: Hesekielin kirjassa 33:1–20 ja Jeremian kirjassa 6:17 annetaan esimerkki vartijasta. Jos katastrofi iskee eikä vartija varoita kaupunkia, vartija on syyllinen. Mutta jos vartija varoittaa, mutta kukaan ei kuuntele häntä, silloin kansa on syyllinen, koska se on jättänyt huomiotta vartijan, joka teki työtään.
Meidän ei pitäisi verrata muita itseemme, vaan pikemminkin osoittaa, että he eivät täytä Jumalan vaatimuksia. Meidän ei pitäisi yrittää väittää, että kärsineet olivat syyllisempiä kuin pelastuneet, vaan että kaikki joutuvat kärsimään pahemmin, elleivät he tee parannusta ja käänny Jumalan puoleen.
Esimerkkinä voimme mainita, että hurrikaani Katrina, joka tulvi New Orleansin, iski muutama päivä ennen vuotuisen homoseksuaalifestivaalin, nimeltään Southern Decadence, alkamista. Se ei tarkoita, että New Orleansiin tulleet homoseksuaalit olisivat olleet pahempia kuin muut syntiset, jotka eivät tulleet. Mutta kaikki syntiset, homoseksuaalit ja heteroseksuaalit, joutuvat lopulta vielä ankaramman tuomion eteen, elleivät he tee parannusta ja käänny Jumalan puoleen.
K: Millainen on Herran päivä Joelin kirjassa 1:15?
V: ”Herran päivä” on melko lyhyt ajanjakso, mutta se on pidempi kuin yksi 24 tunnin päivä. Herran päivä koitti jo Kristuksen ensimmäisellä tulemisella (Apostolien teot 2:20), ja toinen Herran päivä koittaa Kristuksen toisella tulemisella. Tulkitsijat ovat eri mieltä Ilmestyskirjassa kuvatun Herran päivän tarkasta alkamis- ja päättymisajankohdasta, mutta Ilmestyskirja puhuu tästä ajasta.
K: Miksi Joel huutaa Jumalaa apuun Joelin kirjassa 1:19?
V: Voisi virheellisesti olettaa, että Joel pyytää Jumalaa auttamaan, antamaan armoa tai jättämään rangaistuksen lähettämättä, mutta Joel ei tee mitään sellaista. Joel ei tässä kyseenalaista Jumalan rangaistusta; hän vain huutaa Jumalaa keskellä tätä suurta ahdistusta.
K: Mitä kansalle käskettiin tehdä Joelin kirjassa 2:1,15, mikä erosi 1. luvun käskyistä herätä, itkeä, valittaa, kauhistua, pukeutua säkkiin ja surra? Onko Joelin kirjan 2:1,15 käskyjen järjestys Joelin kirjan 1. luvun käskyjen jälkeen merkityksellinen?
V: Kansaa käskettiin ”puhaltaa oinanhornia Siionissa” (oinanhornia, eli shofaria, pidettiin Israelin trumpettina), toisin sanoen ”antamaan hälytys”. Joelin kirjassa 2:1–10 heidän tuli tehdä niin ilmoittaakseen tulevasta katastrofista. Joel 2:15–17:ssä heidän tuli tehdä niin eri syystä: kokoontuakseen pyhään kokoukseen katumaan ja pyytämään Jumalaa säästämään heidät.
Meidän tulisi puhaltaa trumpettia tänään samoista syistä kuin heidän tuli puhaltaa oinasarvea tuolloin. Meidän tulisi julistaa Jumalan tuomiota sekä uskoville että epäuskoisille. Meidän tulisi myös kutsua ihmiset yhteen katumaan, sekä yksilöllisesti että yhteisönä, jotta Jumala olisi armollinen meille.
K: Kun sovellamme Joelin kirjan 2:1,15:tä nykypäivään, mitä Siion / pyhä vuori edustaisi?
V: Siion edustaa Jumalan kansan asuinpaikkaa, joka nykyään on seurakunnissa.
Se ei tarkoita pelkästään sanoman julistamista siellä, missä asut, sillä silloin siinä olisi sanottu ”maassa” tai jotain vastaavaa. Painopiste on siinä, että sanoma julistetaan Jumalan kansalle seurakunnassa.
Se ei tarkoita pelkästään mitä tahansa korkeaa vuorta, jossa kaikki voisivat kuulla, koska siinä korostetaan hälytyksen soittamista Jumalan ”pyhällä vuorella”. Lisäksi Palestiinassa Karmelin vuori oli korkeampi kuin Siionin vuori, mutta Siion oli se pyhä vuori, jolla hälytys oli tarkoitus soittaa.
Nykyään voi olla tapoja levittää sanomaa, joilla on suurempi vaikutus, mutta ne vaativat sanoman (tai meidän) eheyden vaarantamista. Se ei ole tekosyy luopua sanoman levittämisestä tai käyttää kompromisseja, vaan meidän on levitettävä sanomaa kaikilla pyhillä ja vanhurskailla keinoilla.
K: Joelin kirjassa 2:1b–2 sanotaan: ”Vapiskoot kaikki, jotka asuvat maassa, sillä (ki) Herran päivä on tulossa.” Miksi jumalisten uskovien tulisi vapista?
V: Tottelevaiset uskovat eivät tarvitse vapista itsensä puolesta, sillä Jumala huolehtii heistä. Tämä ei tarkoita, etteivätkö he koskaan kärsisi tai kuolisi, vaan että he kuolevat vasta silloin, kun Jumala, joka tietää, mikä on parasta, sallii heidän kuolla. Uskovat voivat kuitenkin vapista monista muista syistä.
Ei-kristityille ystäville: Vaikka uskovien ei pitäisi pelätä helvettiä itsensä puolesta, he voivat pelätä helvettiä epäuskoisten ystäviensä puolesta.
Tottelemattomassa paikassa: Ilmestyskirjan 18:4 kehottaa uskovia poistumaan Babylonista, pahasta järjestelmästä, jonka kaupunki sijaitsee seitsemällä kukkulalla, kahdesta syystä: a) jotta he eivät joutuisi osallisiksi Babylonin synneistä, ja b) muuten uskovat, jotka ovat väärässä paikassa, joutuisivat kärsimään epäuskoisille tarkoitetuista vitsauksista. Vaikka nykypäivän tutkijat ovat erimielisiä siitä, missä tai mikä tämä tuleva Babylon on (itse Babylon, Rooma vai jokin muu), voimme kaikki olla yhtä mieltä siitä, että mikään, mikä näyttää yhtä pahalta kuin tämä Babylon, ei ole paikka, jossa uskovien tulisi olla.
K: Miksi Juelan kirjassa 2:1,15 heitä tuolloin nimenomaan käskettiin ”puhaltamaan oinanhornia”? Miksi meidän on nykyään ”puhallettava trumpettia”?
V: Kaupungin vartijan tehtävänä oli puhaltaa trumpettia, jos vihollinen lähestyi, jotta sotilaat ehtisivät pukeutua haarniskoihinsa ja tarttua aseisiinsa, kaikki ehtisivät kaupungin sisälle ja kaupungin portit voitaisiin sulkea. Kuvainnollisesti heitä käsketään tässä puhaltamaan oinanhornia, koska vihollinen on tulossa ja heidän ainoa toivonsa on kääntyä takaisin Jumalan puoleen. Samoin meidän on nykyään ”puhallettava trumpettia” kertoaksemme ihmisille, että onnettomuus on tulossa ja että heidän on käännyttävä Jumalan puoleen ja tehtävä parannus synneistään.
K: Joelin kirjassa 2:3–11, mikä armeija tämä on?
V: Kyseessä on pahoja aikeita omaava armeija, joka ympäröi Jerusalemia. Tällä ennustuksella saattaa olla yksi täyttymys ennen tuhatvuotista valtakuntaa (Ilm. 16:12–16; 19:19) ja toinen täyttymys tuhatvuotisen valtakunnan jälkeen (Ilm. 20:7–10).
K: Joelin kirjassa 2:6 ihmiset ovat toisinaan ärtyneitä, kun asiat eivät suju niin hyvin kuin he odottavat, toisinaan he ovat ärsyyntyneitä, kun asiat eivät mene heidän mielensä mukaan, ja toisinaan he ovat raivoissaan, kun asiat näyttävät menevän tahallaan heitä vastaan. Mutta Joelin kirjan 2:6 ei sano mitään näistä. Miten Joelin kirjan 2:6 ylittää kaikki nämä?
V: Ihmiset kalpenisivat järkytyksestä nähdessään, mitä oli tapahtumassa. He olisivat ahdistuneita, kun heidän runsaat ruokavarastonsa katoaisivat vain tunnissa tai kahdessa.
Kun ihminen on järkytyksessä, kasvoihin virtaa vähemmän verta, ja vaaleaihoisten ihmisten kasvot muuttuvat valkoisemmiksi.
K: Mitkä asiat nykypäivänä saavat ihmiset Joel 2:6:n mukaisesti ahdistukseen tai kalpeiksi, verrattuna pelkkään ärtymykseen, ärsyyntymiseen tai vihaan?
V: Nykyään sota ja terrorismi aiheuttavat ahdistusta, mutta myös jyrkät muutokset osakemarkkinoilla voivat saada ihmiset tuntemaan, että ”tämä on maailmanloppu”. 1930-luvulla, kun osakemarkkinat romahtivat, jotkut tekivät typerästi itsemurhan.
K: Milloin Joelin kirjan 2:1–11 mukainen Herran päivä tapahtuu?
V: Se tapahtuu Ilmestyskirjassa, kun Herra tulee tuomitsemaan. Tämä kuulostaa samalta tapahtumalta kuin se, jota kuvataan Psalmin 50:3:ssa ja Juudaksen kirjeessä.
K: Puhutaanko Joelin kirjassa 2:1–11 tavallisista heinäsirkoista, hyökkäävästä armeijasta vai lopun ajoista?
V: Vaikka Joelin kirjassa 1:4 puhutaan paikallisesta heinäsirkkojen vitsauksesta, Joelin kirjan 2:2 laajentaa tämän kuvan johonkin muuhun. Siinä kuvataan ”suurta ja vahvaa armeijaa … sellaista, jota ei ole koskaan ennen ollut eikä tule olemaan tulevina aikakausina”.
K: Voisiko Joelin kirjan 2:1–11 liittyä Ilmestyskirjan 9:1–11:een?
V: Molemmat viittaavat ainutlaatuiseen tapahtumaan, jossa esiintyy heinäsirkkojen näköisiä erityisiä olentoja. Ne eroavat kuitenkin toisistaan, sillä Joel 2:1–11:n heinäsirkat eivät jätä mitään vihreää jälkeensä. Ilmestyskirjan 9:1–11:n heinäsirkat viittaavat olentoihin – ehkä demoneihin, robotteihin, lentokoneisiin, droneihin tai muihin lentäviin koneisiin –, jotka eivät vahingoita kasveja, mutta pistävät ihmisiä tuskallisesti tappamatta heitä.
K: Voisiko Joelin kirjan 2:10 liittyä Matteuksen evankeliumin 27:45:een?
V: Ei. Loppuaikoina vallitsee pimeys, ja ristiinnaulitsemisen aikana vallinnut pimeys oli sen ennakkoilmiö. Matteuksen evankeliumin 27:45 kohdassa Herra ei kuitenkaan korottanut ääntään armeijansa edessä (Joel 2:11). Yleisesti ottaen, kun yritetään selvittää, viittaavatko kaksi raamatunkohtaa samaan asiaan, jos osa niistä kuulostaa samalta ja osa on hyvin erilainen, kyseiset kohdat viittaavat eri asioihin.
K: Voisiko Joelin kirjan 2:10 liittyä Ilmestyskirjan 8:12:een? Entä Ilmestyskirjan 16:10:een?
V: Ei. Ilmestyskirjan 8:12 puhuu siitä, kun kolmasosa taivaan valoista lyödään, ja Ilmestyskirjan 16:10 puhuu siitä, kun pedon valtakunta on täydellisessä pimeydessä. Joelin kirjan 2:10 viittaa kuitenkin pimentymiseen, joka johtuu heinäsirkkojen kaltaisista olennoista, ei taivaan pimentymiseen.
K: Missä meidän tulisi Joel 2:12,15:n mukaan puhaltaa trumpettia ja kehottaa ihmisiä kääntymään Jumalan puoleen tänään?
V: Ilmeinen vastaus on, että meidän tulee puhaltaa trumpettia siellä, missä ne, joiden on tarpeen kuulla se, voivat sen kuulla. Monet ihmiset eivät koskaan kuule sitä, jos puhallamme trumpettia vain seurakunnissamme ja raamattupiireissämme. Radio (sekä kristillinen että ei-kristillinen), televisio, kristilliset verkkosivustot, blogikirjoitukset ja kommentit sekä sosiaalinen media ovat joitakin tapoja levittää sanomaa laajalle. Mutta monet ihmiset tarvitsevat myös henkilökohtaisempaa viestiä. Keskustele ystäviesi ja työtovereidesi kanssa tilanteen salliessa, jotta he kuulisivat sanoman.
K: Kun Jumala on Joelin kirjassa 2:12–15 julistanut onnettomuuden, onko sinulla mitään keinoa välttyä siltä?
V: Kyllä. Ei vain tässä jakeessa, vaan myös Joona 3:9–10, Aamos 7:1–6 ja Jeremia 18:5–10 osoittavat, että vaikka Jumala ei muutu, Hänen ihmisiä kohtaan paljastamansa tahto muuttuu, kun ihmiset tekevät parannuksen.
K: Mikä on Joelin kirjan 2:17:ssä mainitun itkemisen merkitys pylväikön ja alttarin välissä?
V: Siellä papit suorittivat palvelustaan uhraamalla ihmisten tuomia eläimiä. Lisäksi kun ihmiset toivat uhrauksia, papit saivat ottaa osan uhrista perheilleen. Papit kulkivat pylväikön ja alttarin välissä, joten tämä viittaa papien itkuun.
K: Mitkä kaksi lisäperustetta annetaan Joelin kirjassa 2:17–18 oinasarven puhaltamiselle Siionissa?
V: Kaksi syytä ovat a) säästääksemme Jumalan kansaa ja b) Jumalan kunniaksi. Toisin sanoen, jotta Jumalan perintö ei tulisi ”häpeäksi, pilkan kohteeksi kansojen keskuudessa”.
Tämä liittyy siihen, että olemme suolaa ja valoa maailmassa: emme saa kätkeä valoamme vakan alle, vaan antaa sen loistaa. Loistaminen tarkoittaa totuuden ja vanhurskauden osoittamista sekä niiden vastakkainasettamista virheiden ja pahuuden kanssa.
K: Mitkä kaksi syytä Joel 2:18–19 mainitsee sille, miksi Jumalan kansa haluaisi tehdä näitä asioita? Miten tämä mielestäsi liittyy siihen, että olemme suolaa maailmassa?
V: Jae 18 mainitsee kaksi syytä, ja jae 19 selittää ne.
Jumala on kiivas maansa puolesta; Jumala ei halua, että hänen kansansa joutuu häpeän kohteeksi.
Jumala säästää kansaansa, ja Hän lähettää viljaa, uutta viiniä ja öljyä tyydyttääkseen heidät.
K: Liittyvätkö Joelin kirjan 2:20:ssä mainittu suuri pohjoinen armeija ja ”voimakas löyhkä” Hesekielin kirjan 39:11–20:een, Ilmestyskirjan 16:12–16:een ja/tai Ilmestyskirjan 19:17–19:ään?
V: Se ei liity Ilmestyskirjan 16:12–19:ään, koska se tapahtuu ennen tuhatvuotista valtakuntaa. Sen sijaan se viittaa tuhatvuotisen valtakunnan jälkeiseen Gogin ja Magogin taisteluun, jota kuvataan myös Hesekielin kirjassa 39:11–20 ja Ilmestyskirjassa 20:8–10.
K: Miten Joelin kirjan 2:25 kohdassa kuvattu Jumalan palauttamisen perusteellisuus vertautuu Jumalan kurinpidon ja tuomion perusteellisuuteen?
V: Joelin kirjan 1:4 osoittaa Jumalan kurituksen ja tuomion perusteellisuuden neljänlaisten heinäsirkkojen avulla. Joelin kirjan 2:25 osoittaa yhtä suurta perusteellisuutta siinä, miten se, mitä kukin neljästä heinäsirkkalajista on syönyt, palautetaan.
K: Mikä on hämmästyttävää Joelin kirjan 2:25–27 kohdassa olevassa lupauksessa, jonka Jumala antoi Siionin kansalle? Viittaako tämä a) tuhatvuotiseen valtakuntaan, b) taivaaseen ja/tai c) aikaan, jolloin elämme nyt maan päällä?
V: Mainitsemalla ”poikanne ja tyttärenne” tämä kohta viittaa siihen, että kyse on maasta, ei taivaasta. Joel 2:28 antaa osittaisen vihjeen. Se alkaa sanoilla ”Ja sen jälkeen” ja viittaa johonkin, mikä täyttyi Apostolien teoissa 2:17–21. Siten sen on viitattava johonkin maan päällä tapahtuvaan ennen tuhatvuotista valtakuntaa. Tämä tapahtui merkkinä siitä, että Pyhä Henki toimi uudella tavalla.
Kurittamisen lisäksi, joko heinäsirkkojen tai muiden keinojen avulla, Jumala voi myös palauttaa tilanteen ennalleen, jopa sellaisissa asioissa, joissa luulemme, ettei Jumala siihen pystyisi. Jumala voi tuoda vaurautta korvaamaan niukat vuodet ja/tai antaa pidemmän elämän. Tietenkin tärkeämpää kuin pidempi elämä maan päällä on iankaikkinen elämä taivaassa.
K: Toteutuiko Joelin kirjan 2:28–32 ennustus Apostolien tekojen 2:16:ssa kuvatulla helluntaina?
V: Kyllä, mutta tälläkin profetialla on kaksijakoinen täyttyminen. Tämä tapahtuu Herran päivänä. Herran päivä koitti, kun Jeesus tuli maan päälle, ja Apostolien tekojen 2:17–21 lainaa nimenomaan Joelin kirjan 2:28–32. Herran päivä on myös tulevaisuudessa, kun Jeesus tulee takaisin.
Monilla profetioilla, myös tällä, on kaksijakoinen täyttyminen. Ne täyttyivät Jeesuksen ensimmäisessä tulemisessa, ja ne täyttyvät uudelleen Kristuksen toisessa tulemisessa.
K: Joelin kirjassa 2:30–32 mainitaan väärä uskonto nimeltä bahá’í-usko, josta teoksessa *Bahá’u’lláh ja uusi aikakausi* (s. 277–278) opetetaan, että Joelin kirjan 2:30–32 ja Matteuksen evankeliumin 24:29–30 kohdat viittaavat Moosekseen, Kristukseen ja Muhammediin siten, että heidän opetuksensa olivat alun perin kuin aurinko, mutta ne kaikki pimenivät myöhemmin turmeltumisen vuoksi. Miten vastaisit tähän?
V: On pelkkää mielikuvitusta väittää, että pimentyneet aurinko ja kuu viittaisivat hengelliseen turmeltumiseen. Kristus ei ainoastaan tule kirjaimellisesti pilvissä, kuten Apostolien teot 1:9–11 osoittaa, vaan Kaikkivaltias Jumala voi pimentää auringon ja kuun, ja Hän myös tekee niin. Sinulla ei ole sitä ylellisyyttä, että voisit kutsua mitä tahansa vertauskuvalliseksi, mitä et halua olevan totta.
K: Miten Joelin kirjan 2:32 liittyy Roomalaiskirjeen 10:13:een?
V: Roomalaiskirjeen 10:13 lainaa Joelin kirjan 2:32 ja osoittaa, että kaikki, jotka huutavat Herran nimeä, jopa pakanat, pelastuvat. Joelin kirjan 2:31 viittaa sekä auringon pimenemiseen Jeesuksen ristiinnaulitsemisen aikana että pimenemiseen, joka tapahtuu lopun aikoina. Joelin kirjan 2:32 tapahtuu samaan aikaan näiden kanssa.
K: Joelin kirjan 2:32 kohdassa tämä kuulostaa mukavalta ja lohduttavalta lupaukselta, kunnes lukee lopussa olevat sanat: ”niiden joukossa, jotka Herra on kutsunut”. Miksi on niin vaikeaa kuulua tähän jäännökseen (kirjaimellisesti ”selviytyjiin”)?
V: Vain noin 50 000 juutalaista palasi pakkosiirtolaisuudesta. Kristuksen aikana vain pieni osa juutalaisista otti Kristuksen vastaan. Ylösnousemuksen jälkeen ihmiset tulevat edelleen Kristuksen luo, mutta he kuolevat uskonsa vuoksi. Ilmestyskirjan 6:9 puhuu niistä, jotka surmataan väkivaltaisesti uskonsa vuoksi suuren ahdistuksen aikana.
K: Miten meitä Joel 2:32:ssa kehotetaan olemaan paitsi kristittyjä, myös kuuluvia tähän jäännökseen, todellisia ”selviytyjiä”?
V: Hengellisessä mielessä, riippumatta siitä kärsimmekö vainosta tai marttyyrikuolemasta vai emme, meillä on vastuu kestää loppuun asti.
K: Milloin Joelin kirjan 3:1–12 mukainen tuomio Joosafatin laaksossa tapahtuu?
V: Tämä tapahtuu ennen tuhatvuotista valtakuntaa, seitsemänvuotisen suuren ahdistuksen lopussa. Tapahtumien kulusta katso keskustelu Ilmestyskirjasta. Teoksessa ”Bible Knowledge Commentary: Old Testament” (s. 1319–1322) on erittäin kattava kaavio, jossa sovitetaan yhteen lopun aikoja koskevat raamatunkohdat.
K: Mitkä Joelin kirjan 3:1–12 jakeet ovat postmillennialistisia ja mitkä premillennialistisia?
V: Aitoja kristittyjä, jotka ovat amillennialisteja, uskovat, että tuhatvuotinen valtakunta on meneillään juuri nyt taivaassa, ja että kuvaukset ennen ja jälkeen tuhatvuotisen valtakunnan viittaavat samoihin tapahtumiin. He uskovat, että premillennialistisen näkemyksen keskeinen puute on se, että siinä erotetaan toisistaan se, mikä tapahtuu ennen tuhatvuotista valtakuntaa, ja se, mikä tapahtuu sen jälkeen.
Yksinkertainen vastaus on, että kaikki tapahtumat, joita amillennialistit kyseenalaistavat, ovat premillennialistisia, lukuun ottamatta seuraavia postmillennialistisia tapahtumia:
Kaikki Ilmestyskirjan 20. luvussa
Pahojen enkelien tuomitseminen: 1. Korinttolaiskirje 6:3
Pahojen herättäminen kuolleista: Danielin kirja 12:2; Johanneksen evankeliumi 5:29
Koska Ilmestyskirjan 20:7–10 viittaa Gogiin ja Magogiin, jotkut uskovat, että muut viittaukset Gogiin ja Magogiin Hesekielin kirjassa 38–39 ovat postmillenniaalisia. Toiset uskovat niiden olevan premillenniaalisia.
K: Mikä on Joelin kirjan 3:4:ssä Filistean synnin ja Tyyron ja Sidonin synnin ero?
V: Siidon ei ollut Israelin vihollinen eikä ystävä, mutta Tyros oli ollut läheinen liittolainen Daavidin ja Salomon aikana. Itse asiassa jumalaton kuningatar Isebel oli kotoisin Siidonista (1. Kuninkaiden kirja 16:31). Kun babylonialaiset tuhosivat Jerusalemin, Tyros ja Siidon hyötyivät aarteiden ja israelilaisten orjien kaupasta.
Jumala rankaisi molempia kaupunkeja samalla tavalla kuin Joel oli profetoinut. Makedonian Aleksanteri surmasi tai orjuutti Tyyron asukkaat vuonna 332 eKr. Hän surmasi 8 000 ihmistä vallatessaan kaupungin, myöhemmin vielä 2 000 ja orjuutti 30 000. Sidonin asukkaat joutivat myöhemmin Seleukidien Antiokhos III:n orjiksi vuonna 203 eKr.
K: Viittaako Juel 3:6:ssa mainittu juutalaisten esiintyminen Kreikan mailla siihen, että teksti on peräisin pakkosiirtolaisuuden jälkeiseltä ajalta?
V: Ei. Arvid S. Kapelrud mainitsee, että orjakauppa oli vilkasta 6. ja 7. vuosisadalla eKr. (Joel Studies, s. 154–158). Mykeneläiset kreikkalaiset saapuivat Kreikkaan hieman ennen Mooseksen aikaa.
Vanhan testamentin tutkija Gleason Archer mainitsee teoksessaan Encyclopedia of Bible Difficulties (s. 296), että Palestiinasta on löydetty 6. vuosisadan lopulta peräisin olevia kreikkalaisia kolikoita, jotka kuuluvat Peisistratoksen lyöntisarjaan ja ovat siis peräisin ennen pakkosiirtolaisuutta. Lueteltuaan lukuisia viittauksia kreikkalaisiin palkkasotureihin uusbabylonialaisissa asiakirjoissa hän päättelee: ”Tällaisten tietojen valossa on suorastaan naiivia olettaa, että 800-luvun lopulla elänyt Joel ei olisi voinut tietää mitään kreikkalaisista, tai kuvitella, ettei yksikään orjakauppias olisi koskaan mennyt kreikkalaisiin satamiin Lähi-idän orjaryöstöistä saaduilla vankeilla.”
Tämä sanamuoto, jonka mukaan Tyyron, Siidonin ja Filistian asukkaat myivät juutalaisia kreikkalaisille ”lähettääkseen heidät kauas kotimaastaan”, viittaa itse asiassa ajankohtaan ennen Aleksanteri Suuren aikaa. Kuten teoksessa *When Critics Ask* (s. 301) todetaan, Aleksanterin aikana kreikkalaiset hallitsivat jo Lähi-itää, joten juutalaiset eivät olisi päätyneet kauas. Aleksanteri myi kaikki Tyyron asukkaat orjiksi, joten heillä ei ollut mahdollisuutta myydä orjia kreikkalaisille itse.
Katso keskustelu Joelin kirjan 1:1 kohdasta ajankohdan osalta.
K: Miksi foinikialaiset myivät juutalaisia orjiksi Joelin kirjassa 3:4–8?
V: He olivat kauppiaita, ja ilmeisesti he ostivat ja myivät ketä tahansa orjiksi. Joel kommentoi tätä, koska Tyyron foinikialaiset ja israelilaiset olivat aina olleet liittolaisia ja auttaneet toisiaan aiemmin. Jos kohtelet ystäviäsi kuin et tuntisi heitä, kun he joutuvat vaikeuksiin, millainen ystävä sinä sitten olet?
K: Mitä tiedämme Joelin kirjan 3:8 mainitsemista sabealaisista?
V: Nämä ihmiset asuivat Arabian niemimaan lounaisosassa, nykyisen Jemenin alueella. Siellä sijaitsi muinainen Seban kuningaskunta.
Encyclopedia Britannican 1. osassa (1956), s. 678–682, esitetään 28-kirjaiminen sabealainen (himjarilainen) aakkosto. Siinä näkyy, että siinä on noin 4 samankaltaista kirjainta Intian brahmi-aakkosten kanssa ja 5 samankaltaista kirjainta aramean aakkosten kanssa. Siinä on 18 samankaltaista kirjainta vanhimman etiopialaisen aakkoston kanssa ja 24 samankaltaista kirjainta libyalaisen aakkoston kanssa. Siinä on 21 samankaltaista kirjainta thamudilaisen aakkoston kanssa ja 12 samankaltaista kirjainta Egyptin safahitilaisen aakkoston kanssa.
K: Miksi Joelin kirjassa 3:10 jotkut kansat kokoontuvat taistelemaan Israelia vastaan?
V: Tämä tapahtuu kahdesti: ennen tuhatvuotista valtakuntaa (Harmagedon) ja sen jälkeen (Gog ja Magog). Koska nämä taistelut tapahtuvat ennen ja jälkeen, jotkut kristityt, joita kutsutaan amillennialisteiksi, uskovat, että tuhatvuotinen valtakunta on symbolinen ja että se tapahtuu taivaassa juuri nyt, ja että nämä kaksi ”taistelua” ovat yksinkertaisesti kaksi kuvausta samasta suuresta taistelusta.
K: Joelin kirjan 3:10 kuulostaa melkein päinvastaiselta kuin Miikan kirjan 4:3. Onko Joelin kirjan 3:10 käsky jotain, mitä Jumala haluaa tottelevaisilta uskovilta, vai onko käskyllä jokin toinen tarkoitus?
V: Tämä ei ole käsky uskoville, vaan se oli Joel 3:9:ssä mainittu julistus kansakuntien keskuudessa. Kansakuntien herättämisen tarkoituksena oli, että ne päättäisivät mennä Joosafatin laaksoon tulemaan Jumalan tuomittaviksi, kuten Joel 3:12–13 kertoo.
K: Istuuko Jumala Joel 3:12:ssa tuomitsemaan, vai seisooko Hän tuomitsemassa, kuten Jesaja 3:13 sanoo?
V: Koska Jumalaa ei rajoita fyysinen ihmiskeho, nämä ovat molemmat vertauskuvia. Jos kuitenkin haluat tehdä eron, teoksessa When Critics Ask (s. 301) todetaan, että Jumala ”istuu” kuunnellakseen kaikkia puolueettomasti ja ”seisoo” langettaakseen tuomion.
K: Miten Joelin kirjan 3:13 liittyy Jesajan kirjan 63:2–4 ja Ilmestyskirjan 14:14–20 jakeisiin?
V: Nämä kaikki viittaavat samaan tapahtumaan, paitsi että Ilmestyskirjan 14:14–20 sisältää eniten yksityiskohtia. Ilmestyskirjan 14:14–16:ssa Ihmisen Poika [Jeesus] korjaa uskovat maasta. Sitten jakeissa 18–20 rypäleterttuja korjataan heitettäväksi Jumalan vihan viinipuristimeen. Jesajan kirjassa 63:2–4 Jeesuksen viitta on tahrattu verellä, kun hän on polkenut vihan viinipuristinta.
Jumalan viha ihmiskuntaa kohtaan ei tule tyhjästä tai jostain tähtisumusta. Se tulee pikemminkin maasta, tai tarkemmin sanottuna ihmisten synnillä täytetyistä elämistä maan päällä, joita viinirypäleet symboloivat. Mehu on syntisen elämän lopputuote, joka palaa takaisin maahan vihan muodossa.
K: Milloin Joelin kirjan 3:15 tapahtuma toteutuu?
V: Aurinko pimenivät Kristuksen ristiinnaulitsemisen yhteydessä, ja sekä aurinko että kuu pimenevät ahdistuksen aikana. Joel 3:15 viittaa kuitenkin Joosafatin laakson taisteluun juuri ennen tuhatvuotista valtakuntaa.
K: Miten Joelin kirjan 3:16 mukaan Herra voi sekä ”karjua Siionista” että toimia ”turvapaikkana kansalleen”?
V: Maan päällä poliisi tai merijalkaväen sotilas voi olla myös hellä isä. Kuinka paljon enemmänkaan Kaikkivaltias Jumala voi olla sekä hellä että suojelija!
K: Mitkä voisivat olla Joelin kirjan 3:19 mukaan syitä, joiden vuoksi Jumala rankaisee kansoja jo tässä elämässä?
V: Kun yksi kansakunta hyökkää toista kansakuntaa vastaan, Jumala voi rangaista ensimmäistä kansakuntaa. Joel 3:19 viittaa kuitenkin nimenomaan siihen, että muut kansakunnat, jotka hyökkäsivät Israelia vastaan, joutuvat tuomion kohteeksi. Edomista tulisi ”autiomaa”; se ei enää olisi olemassa, ei maana eikä kansana.
K: Milloin Egyptistä tulee autio, kuten Joelin kirjassa 3:19 sanotaan?
V: Joelin kirjan 3. luvun tapahtumat sijoittuvat lopun aikoihin.
K: Milloin Jumala puhdistaa Juudan veren, kuten Joelin kirjassa 3:20–21 sanotaan?
V: Tämä tapahtuu lopun aikoina, kun Juuda palaa Jumalan luo. Kyseessä on todennäköisesti sama tapahtuma kuin Sakarjan kirjassa 12:10–13:1.
K: Miten voimme Joelin kirjan 3:21 mukaisesti välittää kiireellisen mutta negatiivisen sanoman positiivisesti ajattelevassa yhteiskunnassa?
V: Kolme asiaa voi tapahtua: he eivät kuuntele, koska eivät pidä sitä tärkeänä; he eivät kuuntele, koska pitävät sinua äärimmäisenä ja jälleen kerran ajattelevat, ettei se ole niin tärkeää kuin sanot; ja he eivät kuule, koska olet lannistunut etkä kerro heille sitä lainkaan. Mutta meidän on kerrottava, ja vaikka suurin osa ihmisistä ei kuuntelisikaan, jotkut kuitenkin kuuntelevat. Ei ole sinun vikasi, jos he päättävät olla kuuntelematta, mutta on sinun vikasi, jos sinulla on tilaisuus kertoa heille etkä kerro.
Länsimaisessa yhteiskunnassa, joka arvostaa ”positiivisuutta” eikä halua ottaa vastaan varoituksia, korjauksia tai nuhteita, voit yrittää kääntää asiat positiiviseen suuntaan, mutta sillä pääsee vain tiettyyn pisteeseen asti. On vaikeaa olla uskollinen evankeliumille ja kertoa, kuinka he ovat kadotettuja, syntisiä, vieraantuneita Jumalasta ja menossa helvettiin ja sieltä tulijärveen, elleivät he tee parannusta ja pyydä Jumalaa muuttamaan epäonnistunutta elämäänsä. Aivan kuten meidän pitäisi ”sanoa ei huumeille” ja aivan kuten sinun on kerrottava huumeita käyttävälle läheisellesi, että hän tarvitsee apua ja että hänen on muutettava elämänsä suuntaa, ihmisten on kuultava, että he tarvitsevat Jumalaa ja että he tarvitsevat Häntä muuttaakseen elämänsä suunnan.
Kuinka saamme viestin perille heille? Ensinnäkin rukoile, ei niinkään itsesi tai viestisi välittämisen puolesta, vaan heidän puolestaan ja sen puolesta, että he ottavat viestin vastaan. Etsi aina sopivaa hetkeä, mieluiten ilman keskeytyksiä, jolloin he saattavat olla vastaanottavaisia. Aloita ehkä yhteisestä pohjasta, jostakin, josta sinä ja he olette molemmat samaa mieltä. Stefanos yritti tätä (vaikkakin tuloksettomasti) Apostolien teoissa 7:1–50, ja Paavali teki näin Apostolien teoissa 17:22–27, 23:6 ja 24:10–15. Ole valmis jakamaan todistuksesi, kuten Paavali teki Apostolien teoissa 22:3–21. Jaa evankeliumin sanoma, mutta älä unohda tuoda esiin myös evankeliumin sanoman kiireellisyyttä.
Vaikka tekisit kaikki nämä asiat, se ei silti välttämättä tule olemaan helppoa. Luuletko, että pystyt jakamaan sanomaa yhtä hyvin kuin Jeesus, Paavali ja muut apostolit? Luultavasti et. Mutta joidenkin ihmisten korvissa edes Jeesuksen, Paavalin ja muiden sanat eivät olleet riittävän hyviä. Ymmärrä kuitenkin, että meitä on käsketty suorittamaan tehtävä, joka alusta alkaen epäonnistuu monien kohdalla, jotta jotkut kuulevista pelastuisivat.
K: Mitkä ovat Joelin kirjan varhaisimpia käsikirjoituksia, jotka ovat säilyneet nykypäivään asti?
V: Kuolleenmeren kääröt: (n. 1 eKr.) Kuolleenmeren kääröjen joukossa on yksi Joelin kirjan kopio, nimeltään 4Q78 (=4QXIIc), joka sisältää Joelin kirjan 1:10–20; 2:1, 8–23; 4:6–21 sekä muita pienprofeettoja.
Nahal Hever on Engedin lähellä sijaitseva luola, josta on löydetty kreikankielinen fragmentti pienistä profeetoista (8 Hev XIIgr), joka sisältää Joelin kirjan 1:12–14; 2:2–13; 3:4–9, 11–14, 17, 19–20 (joissakin Raamatuissa sama kuin 4. luku). Se on kirjoitettu vuosien 50 eKr. ja 50 jKr. välillä. Se piilotettiin Roomaa vastaan käydyn Bar Kokhban kapinan aikana. Se on Juudeassa tehty Septuagintan muokkaus, joka on lähes identtinen masoreettisen tekstin kanssa.
Pienten profeettojen Wadi Murabba’atin käärö (Mur XII) on peräisin noin vuodelta 132 jKr. Se sisältää Joelin kirjan 2:20,26–27; 3:1–5; 4:1–16 sekä muita pienten profeettojen kirjoituksia. Teksti noudattaa masoreettisen tekstin perinnettä.
Kaiken kaikkiaan Kuolleenmeren kääröt, Nahal Heverin löydöt ja Wadi Murabba’atin kääröt ovat säilyttäneet seuraavat jakeet Joelin kolmesta luvusta: 1:10–20; 1:12–14; 2:1, 8–23; 2:2–13; 2:20, 26–27; 2:28–32 (= 3:1–5); 3:1–16; 3:4–9, 11–14, 17, 19–20; 3:6–21 (= 4. luku masoreettisessa tekstissä). Katso lisätietoja teoksesta The Meaning of the Dead Sea Scrolls.
Noin vuodelta 350 jKr peräisin olevat kristilliset Raamatun käsikirjoitukset sisältävät Vanhan testamentin, mukaan lukien Joelin kirjan. Kaksi näistä on Vaticanus (325–350 jKr) ja Alexandrinus (n. 450 jKr), joissa kahdentoista pienen profeetan kirjat on sijoitettu Jesajan kirjan eteen. Joelin kirja on kokonaisuudessaan sekä Vaticanuksessa että Alexandrinuksessa.
Sinaiticus (340–350 jKr.) sisältää koko Joelin kirjan, 1:1–4:21.
K: Mitkä varhaiset kirjoittajat viittasivat Joeliin?
V: Nikäänin kirkolliskokousta edeltäneistä kirjoittajista seuraavat viittaavat tai viittaavat epäsuorasti Joelin jakeisiin:
Justin Martyr (n. 138–165 jKr.) lainaa Joelin kirjan 2:28 ja sitä seuraavia jakeita teoksessaan ”Keskustelu juutalaisen Tryfonin kanssa”, luku 88, s. 243.
Melito Sardisilainen (170–177/180 jKr.) (epäsuorasti) mainitsee ”Vanhan testamentin” ja luettelee sen kirjat. Hän ei luettele kahdentoista pienen profeetan kirjoja erikseen, vaan kutsuu heitä ”Kaksitoista”. Fragmentti 4 teoksesta ”Book of Extracts”, osa 8, s. 759
Antiokian Teofilus (168–181/188 jKr.) lainaa Joel 2:16:ta Joelin sanoina. Teofilus Autolykokselle, kirja 3, luku 12, s. 115
Lyonin Irenaeus (182–188 jKr.) lainaa Joel 2:28:aa ”profeetan kirjoittamana” Apostolien tekojen 2:22–27 yhteydessä. Irenaeus, ”Häresioiden vastustaminen”, kirja 3, luku 12.2, s. 430
Aleksandrian Klemens lainaa Joel 2:28:aa profeetta Joelin sanoina. *Stromata* (193–202 jKr.), kirja 5, luku 13, s. 465
Tertullianus (198–220 jKr.) lainaa Joel 2:15:n sanomalla, että se on peräisin Joelilta. Teos Paastosta, luku 16, s. 113.
Tertullianus (198–220 jKr.) ”Sitten hän jatkaa julistamalla tätä maailmaa ja aikakautta vastaan (aivan kuten Joel oli tehnyt, samoin kuin Daniel ja kaikki profeetat yksimielisesti), että ’tulee olemaan merkkejä auringossa, kuussa ja tähdissä, kansojen ahdistusta ja hämmennystä, meren ja aaltojen pauhaamista, ihmisten sydänten luhistumista pelosta ja siitä, että he katsovat niitä asioita, jotka ovat tulossa maan päälle.’” Teoksesta ”Lihan ylösnousemuksesta”, luku 22, sivut 560–561
Origenes (225–254 jKr.) lainaa Joel 2:28:aa profeetta Joelin sanoina teoksessaan *De Principiis*, kirja 2, luku 7, s. 285. Hän lainaa Joel 2:28:aa myös teoksessaan *Kommentaari Matteuksen evankeliumiin*, luku 18, s. 426
Novatianus (250/254–256/7 jKr.) lainaa Joel 2:28:aa profeetta Joelin sanoina. Teos Kolminaisuudesta, luku 29, s. 640
”Traktaatti Novatiania vastaan” (n. 248–258 jKr.)
Karthagon Cyprianus (248–258 jKr.) lainaa Joel 2:12,13 profeetta Joelin sanoina. Cyprianuksen kirjeet, kirje 51, luku 22, s. 333
Olympoksen ja Pataran Methodios (270–311/312 jKr.) siteeraa Joelin kirjan 2:21–23 profeetta Joelin sanoina. ”Kymmenen neitsyen juhla”, saarna 10, s. 350
Nikaian kirkolliskokouksen jälkeen
Syyrialainen Aphrahat (337–345 jKr.) Valikoituja todistuksia
Athanasius Aleksandrialainen (367 jKr.) (Voidaan päätellä, koska hän mainitsee kaksitoista profeettaa) ”Vanhan testamentin kirjoja on siis yhteensä kaksikymmentäkaksi; … sitten profeetat, joista kaksitoista lasketaan yhdeksi kirjaksi….” Athanasiuksen pääsiäiskirje 39, luku 4, s. 552.
Syyrialainen Efrem (350–378 jKr.)
Kappadokian Basileios (357–378 jKr.)
Kyrillos Aleksandrialainen (444 jKr.)
Jerusalemin Kyrillos (n. 349–386 jKr.) mainitsee profeettojen kirjat, sekä kahdentoista profeetan kirjat että muiden profeettojen kirjat. Miika 3:8 kuten Miikassa, Joel 2:28 kuten Joelissa, Haggai 2:4 kuten Haggaiissa, Sakarja 1:6 kuten Sakarjaissa. Katekeettiset luennot, luento 16.29, s. 122
Ambrose Milanolainen (370–390 jKr.)
Gregorius Nazianzenos (330–391 jKr.)
Barcelonan Pacianus (342–379/392 jKr.) viittaa ”profeetta Joeliin” kirjeessään 3, luku 16.2, s. 58
Nyssan Gregorius (n. 356–397 jKr.)
Sokea Didymus (398 jKr.) lainaa Joel 2:15–17:ää Joelin sanoina. Kommentaari Sakarjan kirjaan 12, s. 305
Syyrialainen ”Askelten kirja” (=Liber Graduum) (350–400 jKr.) viittaa Joelin kirjan 2:28:aan (ja Apostolien tekojen 2:17:ään). Syyrialaisen toimittajien esipuhe, s. 4
Rufinus (374–406 jKr.)
Johannes Krysostomos (k. 407 jKr.) mainitsee Joelin kirjan 2:16 Joelin kirjoittamana teoksessaan ”Patsaista” (vol. 9), saarna 3.9, s. 358
Jerome (373–420 jKr.) käsittelee Vanhan testamentin kirjoja. Hän käsittelee erityisesti 1. Mooseksen kirjaa, 2. Mooseksen kirjaa, 3. Mooseksen kirjaa, 4. Mooseksen kirjaa, 5. Mooseksen kirjaa, Pentateukia, Jobin kirjaa, Jeesus Naven [Joosuan] poikaa, Tuomarien kirjaa, Ruutin kirjaa, Samuelin ja Kuningasten kirjoja (2 kirjaa), kahdentoista profeetan kirjoja, Hoosean kirjaa, Joelin kirjaa, Aamoksen kirjaa, Obadjan kirjaa, Joonan kirjaa, Miikaa, Nahumia, Habakukia, Sefanjaa, Haggaiia, Sakarjaa, Malakiaa, Jesajaa, Jeremiaa, Hesekielia, Danielia, Esteriä, Esraa ja Nehemiaa. Kirje 53, luvut 7–8, s. 99–101.
Pelagianilainen Teodoros Mopsuestialainen (392–423/429 jKr.) kirjoitti kokonaisen kommentaarin Joelin kirjasta.
Hippon Augustinus (388–28. elokuuta 430 jKr.) mainitsee Aamoksen, Miikan, Hoosean ja Joelin teoksessaan Jumalan kaupunki, kirja 18, luku 27, s. 375
Johannes Cassianus (semipelagianismin isä) (419–430 jKr.)
Kyröksen Theodoret (423–458 jKr.)
K: Mitkä ovat Joelin kirjassa joitakin käännöseroja hepreankielisen tekstin ja kreikankielisen Septuagintan välillä?
V: Teoksen The Expositor’s Bible Commentary, osa 7, s. 235 mukaan ”LXX [Septuaginta], Peshitta ja latinalainen Vulgata poikkeavat vain hieman masoreettisesta tekstistä ja toisistaan. Äskettäin Wadi Murabba’atista löydetty Joelin kirjan osa… noudattaa masoreettista perinnettä.” Septuagintassa on kuitenkin pieniä lisäyksiä kohdissa 1:5, 8, 18; 2:12 ja 3:1. Se myös jakaa kirjan kolmeen lukuun, kun taas masoreettinen teksti jakaa sen neljään. Tässä ovat erot masoreettisen tekstin (lueteltu ensimmäisenä) ja Septuagintan välillä Joelin kirjassa, keskittyen pääasiassa Joelin kirjan 1:1–2:18 kohtiin.
Joel 1:1 ”Pethuel” vs. ”Bethuel” (Septuaginta)
Joel 1:2 ”pojat” vs. ”lapset”
Joel 1:5 ”kaikki viininjuojat” vs. ”te kaikki (monikko), jotka juotte viiniä juopumukseen asti”
Joel 1:5 ”viinirypälemehun päällä; sillä se on katkaistu suustanne” vs. ”sillä ilo ja riemu on poistettu suustanne”
Joel 1:6 ”leijonatar” vs. ”pentu”
Joel 1:7 ”viikunapuu” vs. ”viikunapuut”
Joel 1:7 ”rikkoi viikunapuuni” vs. ”mursi viikunapuuni”
Joel 1:7 ”riisui viiniköynnökseni” vs. ”tutki viiniköynnökseni”
Joel 1:8 ”surra kuin neitsyt” vs. ”surra enemmän kuin neitsyt”
Joel 1:9 ”on hävitetty” vs. ”on poistettu”
Joel 1:9 ”Papit … surra” vs. ”Surkaa te, papit”
Joel 1:10 ”tuhoitettu” vs. ”kuivunut” (Septuaginta) vs. ”sekaisin” (latina ja 1:11)
Joel 1:10 ”oliivipuu nuokkuu” vs. ”oliiviöljyä on niukasti”
Joel 1:11 ”Häpeäkää, viljelijät, ulvokaa, viinitarhanhoitajat” vs. ”viljelijät ovat tuhoutuneet”
Joel 1:11 ”pellolta” vs. ”pellon ulkopuolelta”
Joel 1:12 ”viikunapuu” vs. ”viikunapuut”
Joel 1:12 ”sillä ilo on kuivunut ihmisten pojilta” vs. ”sillä ihmisten pojat ovat hävittäneet ilon”
Joel 1:13 ”viettäkää yö säkkikankaassa” vs. ”nukkukaa säkkikankaassa”
Joel 1:15 ”Voi” vs. ”Voi, voi, voi”
Joel 1:15 ”Kaikkivaltiaan tuho” vs. ”vaikeus vaikeuden perään”
Joel 1:16 ”Eikö ruoka ole loppunut” vs. ”Ruokanne on tuhottu”
Joel 1:17 ”Siemen kuihtuu multakokkareiden alla; varastot ovat autioituneet; viljavarastot ovat romahtaneet” vs. ”Hiehot ovat lähteneet ruokintapaikoiltaan, aarteet ovat kadonneet, viinipuristimet ovat romahtaneet”
Joel 1:18 ”Kuinka eläimet huokailevat! Karjalaumat ovat ahdistuneita” vs. ”Mitä me keräämme itsellemme? Karjalaumat ovat surneet”
Joel 1:18 ”kärsivät rangaistuksen” vs. ”ovat autioituneet” (Septuaginta, Vulgata)
Joel 2:2 ”tiheä pimeys” vs. ”sumu”
Joel 2:2 ”ihmiset” vs. ”ihmiset levittäytyvät vuorille kuin aamunkoitto”
Joel 2:3 ”Eedenin paratiisi” vs. ”iloa tuottava paratiisi”
Joel 2:4 ”juoksevat” vs. ”jahtaavat”
Joel 2:6 ”kaikkien kasvojen iho kuumenee” vs. ”jokaisen kasvojen iho on kuin kattilan musta” (Septuaginta, Targumit, Vulgata)
Joel 2:8 [puuttuu] vs. Septuagintassa lukee: ”eikä kukaan pysy erillään veljestään: he kulkevat aseidensa painamina”
Joel 2:11 ”kauhistuttava/pelottava” vs. ”loistava”
Joel 2:11 ”kestää sen” vs. ”vastustaa sitä”
Joel 2:16 ”kokoakaa lapset, kokoakaa imeväiset” vs. ”kokoakaa imeväiset”
Joel 2:17 ”kansojen keskuudessa sananlaskuksi” vs. ”että pakanat hallitsisivat heitä”
Joel 2:18 ”tulee kateelliseksi… ja säälii kansaansa” vs. ”oli kateellinen… säästi kansaansa”
Tämän kysymyksen lähdeluettelo: hepreankielinen käännös on peräisin Jay P. Greenin teoksesta Literal Translation ja Septuagintan käännös Sir Lancelot C.L. Brentonin teoksesta The Septuagint: Greek and English. Lisäksi on käytetty teosta The Expositor’s Bible Commentary sekä NASB-, NIV-, NKJV- ja NRSV-raamatunkäännösten alaviitteitä.
Ellei toisin mainita, Raamatun lainaukset ovat peräisin teoksesta The Holy Bible, Berean Standard Bible (BSB), joka on julkaistu julkiseen käyttöön: https://berean.bible