< Raamatunkysymys Hoosiannasta

K: Mikä on Hoosianna-kirja Hoosianna-laulussa?

V: Se on toinen nimi Hoosiannalle. Toinen yleinen nimi on Salomon laulu. Niissä ei ole eroa. Heprealainen nimi käännetään kirjaimellisesti ”Hoosianna”, mikä tarkoittaa kaikkien laulujen parasta. Salomo kirjoitti 1 005 laulua (1. Kuninkaiden kirja4:32 ), ja otsikko viittaa siihen, että tämä oli niistä paras.

Latinankielisessä Vulgatassa kirjaa kutsutaan nimellä Canticum Canticorum, mikä tarkoittaa ”Laulujen laulu”.

K: Miksi Raamatussa on Laulujen laulun kaltainen seksuaalisesti suuntautunut kirja?

V: Mitä vikaa on villissä, intohimoisessa romanssissa ja seksissä avioliiton sisällä? Vaikka jotkut saattaisivat ajatella, että Jumala vastustaa kaikkea seksuaalista nautintoa, Jumala on se, joka loi seksin. Koska Jumala on puhunut niin voimakkaasti ja selkeästi avioliiton ulkopuolista seksiä vastaan, voisi virheellisesti yleistää ja ajatella, että Jumala vastustaa kaikkea seksuaalista nautintoa – ellei Salomon laulua olisi.

K: Miten Laulujen laulua tulisi tulkita?

V: Kristityillä ja juutalaisilla on ollut kuusi näkemystä.

Monet ovat historiallisesti nähneet tämän kirjan allegoriana suhteestamme Jumalaan. Allegorioita Jumalasta aviomiehenämme löytyy Jeremian ja Hesekielin kirjoista, mutta ne on kirjoitettu vuosisatoja Salomon laulun jälkeen.

Romanssi: Allegorinen tulkinta menee liian pitkälle kuvatessaan vaimon kauneutta. Pikemminkin kyseessä on käytännöllinen, mutta intohimoinen tarina romanttisesta rakkaudesta, suhteen pienestä ongelmasta ja sen ratkaisusta. Laulujen laulu on erittäin tärkeä kirja. Ilman sitä saattaisi herätä kysymys, onko uskoville sopivaa tuntea intohimoisia romanttisi eja ja elää tunne-elämältään jännittävää avioliittoa. Tämä kirja ei ainoastaan vahvista tämän olevan oikein, vaan osoittaa myös, miten se tapahtuu.

Romanssi, jossa Salomo on tunkeilija: Paimen ja tyttö rakastavat toisiaan, ja Salomo yrittää turhaan viedä tytön pois. Tämän kirjan näkeminen protestina avio-uskottomuutta vastaan on Believer’s Bible Commentaryn ja Arthur Clarken teoksen The Song of Songs esittämä näkemys. Eräs muunnelma tästä näkemyksestä on, että tyttö on itse asiassa Abishag. Katso www.scripturewise.com saadaksesi lisätietoja tästä näkemyksestä.

(Epätodennäköinen) Rakkausrunokokoelma: Jotkut ovat ilmeisesti luopuneet ajatuksesta rakenteesta ja pitävät tätä rakkausrunojen antologiana. The New Geneva Study Bible, s. 1004, mainitsee tämän näkemyksen ja toteaa, että se on sekä hyödytön että tarpeeton.

(Epätodennäköinen) Näytelmä: Jotkut ovat nähneet toisen mahdollisuuden, että kyseessä olisi ollut eräänlainen näytelmä. Kuitenkin teoksessa *The Bible Knowledge Commentary: Old Testament*, s. 1009, huomautetaan, että vaikka jotkut pitävät tätä draamana tai esitettävänä näytelmänä, ”täysimittaisen draaman kirjallista lajia ei tunnettu israelilaisten keskuudessa. Kirjaa ei myöskään voida jakaa näytöksiin ja kohtauksiin kuten draamaa.”

(Epätodennäköinen) Allegoria Egyptistä poistumisesta (Egypt ) oli antiikin rabbien tulkinta teoksen 1001 Bible Questions Answered, s. 10 mukaan.

K: Mikä on tämän kirjan pääpiirteet SofS:n mukaan?

V: Yleiskatsauksia on kaksi, riippuen siitä, ajatellaanko, että kyseessä on yksi mies vai Salomo ja paimen.

Yhden miehen näkemys: Tämä kirja kertoo pariskunnan seurustelusta, kihlauksesta ja avioliitosta.

1:2–3:5 Kosinta

3:6–5:1 Häät

..3:6–11 Hääkulkue

..4:1–5:1 Hääyö

5:2–8:4 Avioliitto

..5:2–6:3 ”Kettu” avioliitossa: toisen pitäminen itsestäänselvyytenä

..6:4–13 Ongelman voittaminen

8:5–14 Päätelmä

Uskottomuutta vastustava näkemys: Salomo yrittää viedä tytön pois tämän paimenpoikaystävältä/aviomieheltä, mutta epäonnistuu siinä.

Believer’s Bible Commentary -raamatunkommentaarissa on 18 pääkohtaa, jotka perustuvat pääasiassa puhujiin. Tässä on melko vapaa tiivistelmä siitä.

1–2:7 Sulamit Salomonin hovissa

..2:7 – Oi tyttäret Jerusalem

2:8–3:5 Muistelemassa paimenrakastajaansa

..3:5 – Oi tyttäret Jerusalem

3:6–4:6 Salomon suuri kulkue saapuu

4:7–5:1 Paimen saapuu ja pyytää Sulamittia lähtemään

5:2–8 Hänen häiritsevä unensa

5:9–8:4 Kaikki yrittävät suostutella Sulamittia

..7:11–8:2 Hän keskustelee paimenrakastajansa kanssa, joka tulee viemään hänet pois

..8:4 – Oi, tyttäret Jerusalem

8:5–14 Hän lähtee paimenrakastajansa mukaan

K: Kuka puhuu kussakin jakeessa Laulujen laulussa?

V: Tässä ovat puhujat, jos oletetaan, että kyseessä on vain yksi mies.

Yhden miehen näkemys:

Mies on puhuja jakeissa 1:9–10,1:15 , 2:2,2:14 , 4:1–15, 5:1a–d, 6:4–9, 7:1–9a,8:13 .

Nainen on puhuja kohdissa 1:2–4a, 1:4c–7, 1:12–14, 1:16, 2:1, 2:3–13, 2:16–3:11, 4:16, 5:2–8, 5:10–16, 6:2–3, 7:9b–8:4, 8:6–7, 8:10–12, 8:14.

Joko nainen tai mies kohdissa1:17 ,6:11 –12, 6:13b.

Joko nainen tai mies tai (NKJV:n mukaan) naisen veljet kohdissa2:15 .

Ystävät (mukaan lukienJerusalem :n tyttäret) puhuvat kohdissa 1:4b, 5:9, 6:1, 6:13a, 8:5a.

Joko mies tai ystävät kohdissa 1:8,1:11 , 6:10.

Joko mies, nainen tai sukulainen kohdassa 8:5b.

Joko Jumala tai ystävät puhuvat kohdassa 5:1e.

Naisen veljet puhuvat kohdissa 8:8–9.

Paimen + Salomonin näkemys:

Puhujat ovat suurin piirtein samat, paitsi että ennen 4:7:ää puhuu Salomo eikä paimen. Sen jälkeen Salomo puhuu vain kohdissa 6:4–10 ja 7:1–10.

K: Kirjoittiko Salomo todella tämän kirjan (Laulujen laulu 1:1,5; 3:7,9,11;8:11 ,12)?

V: Salomo saattoi olla kirjoittaja, mutta se ei välttämättä ole totta. Kirjassa mainitaan Salomo, ja se on voitu nimetä aiheen, ei kirjoittajan, mukaan.

K: Miten hänen rakkautensa on Laulujen laulussa 1:2 viiniä ihastuttavampaa?

V: Viinin juominen ei tuota yhtä suurta iloa kuin se lämmin tunne, joka syntyy tietäessä, kuinka paljon hän välittää vaimostaan. Jos olet aviomies, kuinka iloinen vaimosi on pelkästään tietäessään, kuinka paljon rakastat häntä?

K: Miksi tyttö sanoo rakkaalleen Laulujen laulun 1:3:ssa, että kaikki nuoret neidot rakastavat häntä?

V: Hän arvostaa sitä, että rakastettu pitää hänestä eikä muista. Tämä on kaukana ajatuksesta, että yrittäisi saada puolisoltaan tai poikaystävältään/tyttöystävältään kaikki mahdolliset edut.

K: Miksi tyttö puhuu Laulujen laulun 1:4:ssä siitä, että hänet viedään kuninkaan kammariin, vaikka he eivät ole vielä naimisissa?

V: Juutalaisessa perinteessä avioliitto vietettiin yksityisesti heti hääseremonian jälkeen. Joko he ovat tässä vaiheessa jo naimisissa, tai tyttö kertoo rakkaalleen odottavansa innolla avioliittoa.

K: Oliko SofS 1:5:ssä mainittu tyttö musta vai juutalainen, ja siten valkoihoinen?

V: Ensin mielenkiintoinen sivuhuomautus, sitten vastaus. Juutalaisuus on ollut läsnä ”Ethiopia ” -maassa jo Salomon ja Seban kuningattaren ajoista lähtien. Juutalaisuus ”Ethiopia ” -maassa oli erityislaatuista siinä mielessä, että siellä ei tunnettu purimia tai hanukkaa, jotka otettiin käyttöön yli neljäsataa vuotta Salomonin ajan jälkeen.

Vastaus: Emme voi päätellä tytön rotua. Tyttö saattoi olla musta, ja hän saattoi olla etiopialainen. Toisaalta monet katsovat, että hän oli todennäköisemmin valkoihoinen ja hänen ihonsa oli ruskettunut, koska hän mainitsi, että aurinko oli tummentanut häntä. Toisaalta mustan henkilön iho voi näyttää tummemmalta, jos hänkin viettää paljon aikaa auringossa.

Ehkä hänen rotuaan ei korostettu, koska tässä tarinassa sillä ei ole merkitystä, aivan kuten nykyäänkin olemme kaikki veljiä ja sisaria Kristuksessa. Jos lapseni menisivät naimisiin anglosaksisen, aasialaisen, latinalaisamerikkalaisen, intialaisen, mustan, arabialaisen, persialaisen tai muun kanssa, se sopisi minulle yhtä hyvin. Olen kuitenkin edelleen erittäin kiinnostunut siitä, millainen kyseinen henkilö on sisimmältään, ja onko mahdollisella puolisolla Kristuksen kaltaista luonnetta.

K: Miksi tyttö menisi Laulujen laulun 1:7:ssä rakkaansa seuralaisien laumojen luo?

V: Siinä ei sanota, että hän olisi mennyt. Hän kertoi rakkaalleen, että saattaisi tehdä niin – ehkä vahingossa – jos tämä ei kertoisi, missä hän laiduntaa laumojaan. Yksi hyvän romanttisen rakkauden piirre on halu viettää aikaa toisen kanssa.

K: Miksi mies ei Laulujen laulun 1:8:ssa kertonut naiselle, missä hänen laumansa laiduntavat?

V: Nainen ihmettelee, miksi hän ei voi olla rakastajansa kanssa koko ajan. Keskustelin kerran erään yliopisto-opiskelijan kanssa, joka oli murtunut siitä, ettei eräs vanhempi opiskelija huomannut häntä. Kysyin häneltä, kuinka suuren osan ajasta hän ajatteli viettävänsä aviomiehensä kanssa, kunhan hän menisi naimisiin. Hän vastasi vakavissaan: ”90 %”!

Tämän jakeen puhuja on joko leikkisä rakastaja tai Jerusalemin tyttäret, jotka ehkä puhuvat sarkastisesti.

K: Onko kristittyjen sopivaa käyttää hajuvettä (Laulujen laulu 1:12,14; 3:6)?

V: Kyllä. Nämä jakeet hyväksyvät sen, eikä mikään Raamatussa sitä kiellä. Jos kauneutesi kuitenkin perustuu pelkästään ulkoiseen koristeluun, se on surullista. Viehättävyytesi tulisi perustua sisäiseen kauneuteen, joka ei haalistu, kuten 1. Pietarin kirje 3:1–5 ja 1. Timoteuksen kirje 2:9–10 osoittavat.

K: Mikä on En-gedin merkitys Laulujen laulun 1:14:ssä?

V: En-gedi oli syrjäinen, autio paikkaDead Sea in länsirannalla. Daavid meni sinne piiloutumaan kuningas Saulin edestä (1. Samuelin kirja 24:1). Joku saattaisi mennä sinne ollakseen yks . Tietenkin mikä tahansa paikka maailmassa on melkein paratiisi, jos olet rakastamasi henkilön kanssa. Koska kaikki kristityt ovat sen kanssa, jota he rakastavat (Jumala), mikä tahansa paikka maailmassa voi olla meille melkein paratiisi.

K: Miten hänen rakastettunsa on Laulujen laulun 2:2:ssa kuin lilja piikkien keskellä?

V: Hänen silmissään kaikki muut naiset ovat rumia ja epätoivottavia verrattuna häneen. Verrattuna kaikkiin muihin hän on kuin lilja.

K: Mikä on erityistä Laulujen laulun 2:3:ssa mainitussa omenapuussa, joka oli verrattavissa hänen rakastettuunsa?

V: Omenapuu oli arvokasta, koska sitä ei ollut paljon saatavilla, sillä sen saamiseksi piti kaataa hedelmäpuu. Samalla tavalla mies tai nainen luopuu mahdollisuudestaan ”leikkiä kentällä” ja seurustella muiden kanssa, kun he sitoutuvat avioliittoon.

K: Voisiko Laulujen laulun 2:4 viitata Kristukseen?

V: Niin ajattelevat ne, jotka uskovat, että Laulujen laulu on allegoria Kristuksesta ja kirkosta. Kuitenkin myös ne, jotka eivät ole samaa mieltä siitä, että kyseessä olisi allegoria, voivat olla yhtä mieltä siitä, että Kristuksen rakkaus morsiamensa, kirkon, kohtaan on yhtä hellä ja syvä.

K: Mitä tarkoitetaan Hoos 2:9, 17 ja Hoos 8:14 kohdissa ”kauris” ja ”hirvi”?

V: ”Roe” on se, mitä me kutsumme ”doe”-nimiseksi naarashirveksi, ja ”hart” on uroshirvi.

K: Mikä on kettujen merkitys Hoosiannan laulujen 2:15:ssä?

V: Tämä hepreankielinen sana voi viitata joko kettuun tai sakaaliin. Ketut ovat pieniä eläimiä, jotka eivät aiheuta ihmisille fyysistä vaaraa, ja yksi kettu, joka juoksee kerran viinitarhan läpi, aiheuttaa mitätöntä vahinkoa. Kuitenkin kettuperhe voi pitkällä aikavälillä tuhota viiniköynnösten juuret ja pilata viinitarhan.

Samoin pienet synnit, ärsyttävät tavat ja epämiellyttävät asenteet voivat vaikuttaa yhtä merkityksettömiltä kuin pari kettua. Ajan myötä ne voivat kuitenkin tuhota avioliiton. On hyvä tunnistaa nämä pienet asiat ja päästä niistä eroon.

K: Miksi nainen etsi miestä Laulujen laulun 3:1–4 kohdassa?

V: Hän kaipasi miestä, ja tämä kohta osoittaa, ettei naisen miehen etsimisessä ole mitään vikaa. Toisessa yhteydessä myös Ruut etsi Boazia.

K: Miksi Laulujen laulun 3:5 ja 8:4 mukaan ihmisten ei pitäisi herättää rakkautta ennen kuin aika on oikea?

V: Tässä on kaksi merkitystä. Kenenkään ei pitäisi yrittää kiirehtiä toista seksuaaliseen kypsyyteen tai seksuaaliseen läheisyyteen. Myöskään toista ei pitäisi yrittää kiirehtiä avioliittositoumukseen.

K: Valitusten laulu 3:9:ssä, tekikö Salomo sotavaunuja, koska 5. Mooseksen kirjan 17:16:n, 2. Aikakirjan 9:28:n ja 1. Kuninkaiden kirjan 10:26–29:n mukaan ”Israel in” kuninkailla ei saanut olla paljon hevosia?

V: Monien sotavaunujen valmistaminen vaatisi useita hevosia kutakin vaunua kohti. Vastauksessa on otettava huomioon kolme seikkaa.

1. 5. Mooseksen kirja osoittaa, ettei kuninkaan saanut valmistaa sotavaunuja taisteluun. Tässä esitetty kuvaus viittaa siihen, että kyseessä oli koristeellinen ajoneuvo, ei taisteluun tarkoitettu.

2. Salomo valmisti kuitenkin sotavaunuja, ja se oli väärin.

3. Tässä kirjassa ei keskitytä Salomonin kuuliaisuuteen, vaan siinä vain mainitaan, että hänellä oli upean näköinen vaunu.

K: Jos miehen tulevan vaimon ulkonäkö ei ole täydellinen kauneuden malliesimerkki (Laulujen laulu 4:1–7 ja 7), voiko mies silti rakastaa häntä?

V: Totta kai. Vastauksessa on neljä huomioitavaa seikkaa.

1. Fyysinen kauneus on hyvä asia, kuten Jobin kirjan 42:15 ja Hoosiannan laulu osoittavat.

2. Kuitenkin kestävä sisäinen kauneus on tärkeämpää kuin katoava ulkoinen kauneus, kuten 1. Pietarin kirje 3:2–4 osoittaa. Aiotko mennä naimisiin jonkun kanssa, jonka kanssa haluaisit vanhentua?

3. On mielenkiintoista pohtia, miksi monet ihmiset ajattelevat, että fyysiselle kauneudelle olisi olemassa vain yksi standardi miehille ja naisille. Ehkä Hollywood ja Disney ovat ehdollistaneet meidät ajattelemaan näin. Esimerkiksi renessanssin aikana teoksessaEurope naisen ihannevartaloa pidettäisiin nykypäivän mittapuiden mukaan ylipainoisena. Samoin teoksessaChina naisen ihannevartaloa pidettäisiin nykyään toisinaan liian painavana. Joku, joka olisi elänyt tuolloin noissa kulttuureissa, olisi yhtä yllättynyt nykyisistä kauneusstandardeista. Rakastaa sitä, jonka kanssa menee naimisiin, on tärkeämpää kuin kulttuurinen kauneusstandardi. Saatat ajan myötä huomata, että olet todellakin naimisissa maailman fyysisesti viehättävimmän tytön kanssa – sinulle.

4. Miesten osalta joissakin itämaisissa kulttuureissa, joissa ruokaa on ollut niukemmin, ihanneulkonäöltään miehellä oli iso vatsa. Miehet, älkää kuitenkaan käyttäkö tätä tekosyynä ahmimiselle sanomalla: ”Minä ja vatsani olemme jo täydellisiä, olemme vain syntyneet väärään aikaan ja väärään paikkaan!”

K: Mikä on merkitys lauseessa ”hampaat kuin lampaiden lauma, joista jokaisella on parinsa” (Laulujen laulu 4:2 ja 6:6)?

V: Hänen hampaansa muistuttavat tätä paimenta valkoisista lampaista. Tämä on runollinen tapa sanoa, että kaikki hampaat ovat paikallaan eikä yhtäkään puutu.

K: Koska hänen huulensa olivat kuin punertava väri (Laulujen laulu 4:3), oliko tuolloin olemassa jotain kosmetiikan kaltaista?

V: Kyllä, oli.

Hajusteiden osalta tiedämme, että jo ennen vuotta 3 500 eKr. egyptiläisten hautoihin haudattiin pieniä astioita, kuten Encyclopedia Britannican 6. osasta (1956) s. 495– 496b käy ilmi (en tiennytkään, että siinä on b-sivuja). Jo vuonna 1500 eKr. miehillä ja naisilla oli päässään tuoksuvia nard-palasia.

Silmämeikkinä naiset käyttivät kohlia (luultavasti antimonisulfidia) silmäluomillaan jo vuodesta 1500 eKr. lähtien, eli juuri ennen Mooseksen aikaa.

Punaisena värinä hennaa käytettiin kynsien, kämmenten ja jalkapohjien värjäykseen. (Jalkapohjia ei saa unohtaa!) Myöhemmät roomalaiset käyttivät ”fucusta” poskien ja huulien punastamiseen. The Believer’s Bible Commentary -teoksen sivulla 1198 kerrotaan, että punertava väriaine saatiin murskaamalla koshenillimatoja.

K: Miksi hän kutsuu rakastettuaan sisareksi Laulujen laulun 4:9–10, 12 ja 5:2:ssa?

V: Tämä osoittaa sekä sen, kuinka syvä hänen rakkautensa häntä kohtaan on, että millaista rakkautta hän tuntee häntä kohtaan. Vaikka hän ei voisi olla fyysisesti intiimisti hänen kanssaan, koska on hänen veljensä, hän olisi silti onnellinen pelkästään siitä, että saisi olla koko ajan lähellä häntä. Niin sen pitäisi ollakin. Vaikka fyysisen suhteen tulisi heijastaa rakkautta toisiaan kohtaan, rakkauden toisiaan kohtaan tulisi olla tärkeämpää kuin fyysinen suhde. Jos sattuisi jokin onnettomuus ja puolisosi menettäisi jollain tavalla sukupuolielintensä toimintakyvyn, rakastaisitko häntä silti?

K: Mistä SofS:n4:12 –5:1 kohdissa puhutaan?

V: Jakeet 1:2–3:5 käsittelevät seurustelua, 3:6–5:1 häitä, 4:1–5:1 hääyötä ja 5:2–8:4 avioliittoa.

K: Mikä on Laulujen laulun 5:1–8 pääkohta?

V: Tässä oli ”pieni kettu”, eli ongelma suhteessa. Aviomies pyysi vaimoa avaamaan oven. Olipa kyse siitä, että aviomies vaati jotain, minkä olisi voinut tehdä itse, että vaimo oli alkanut suhtautua välinpitämättömästi aviomiehen kotiinpaluuseen, vai että aviomies vain kaipasi vaimonsa innokasta tervehdystä ovella, tässä oli ilmeisesti ongelma. Aviomies lähti sitten, mutta hän laittoi hajuvettä ovenkahvaan merkiksi siitä, että hän edelleen halusi vaimoaan ja oli pahoillaan siitä, ettei tämä noussut häntä vastaan.

K: Mikä on Laulujen laulun 5:2–6 kohdan merkitys?

V: On olemassa kaksi näkemystä, vaikka toinen näkemys on todennäköisesti oikea.

1. Näkemyksen mukaan, jonka mukaan Salomo oli tunkeilija kahden ihmisen rakkaudessa, ”lukitun oven kohta” oli pelkkä tytön näkemä uni, kuten Believer’s Bible Commentary -teoksessa (s. 925) todetaan.

2. ”Kahden rakastajan” näkemyksen mukaan avioliittoon oli hiipinyt jonkin verran välinpitämättömyyttä. Hän pyysi naista avaamaan oven, ja jakeessa 3 nainen kieltäytyi aluksi esittäen tekosyyn, joka paljasti hänen välinpitämättömyytensä. Lopulta nainen nousi ylös, mutta siihen mennessä mies oli jo lähtenyt. Hän laittoi hieman hajuvettä oven päälle osoittaakseen, että katui naisen välinpitämättömyyden aiheuttamaa eroa, ja että hän halusi innokkaasti sovittaa asian ja antaa anteeksi.

Joskus, kun meitä pidetään itsestäänselvyytenä, meidän pitäisi lähteä pois, ”jättäen hajuvettä oven päälle”, ja olla innokkaita sovintoon.

K: Mitä tarkoittaa Laulujen laulun 5:4:ssä lause ”sydämeni sykki häntä kohtaan”?

V: Nämä hepreankieliset sanat ovat samoja, joita käytetään ei-romanttisessa merkityksessä Jesaja 16:11:ssä ja Jeremia 31:20:ssä ilmaisemaan myötätuntoa tai sääliä.

K: Miksi vartijat löivät häntä Hoosianna 5:7:ssä?

V: Tässä jakeessa ei kerrota. Ehkä se johtui ilkeydestä tai ehkä himosta, mutta todennäköisemmin vartijat luulivat virheellisesti häntä prostituoiduksi ja löivät häntä, jotta hän lähtisi kaduilta ja menisi kotiin.

K: Viittaako Laulujen laulu5:16 :een, koska siinä mainitaan joku ”kaikin puolin ihana” ja Makhmad ja Makhadim ovat [jollain tavalla] Muhammedin seuraajia?

V: En ole koskaan ennen kuullut tästä. Onko Laulujen laulun (=Laulujen laulu) rakkaustarina se, miten musliminaisten (miehistä puhumattakaan) tulisi käyttäytyä Muhammedia kohtaan? En usko, että muslimit sanoisivat niin!

K: Viittaako Laulujen laulun 6:4 maininta Tirzasta siihen, että runo on kirjoitettu Salomonin ajan jälkeen?

V: Laulujen laulussa ei ole koskaan sanottu, että se olisi Salomonin kirjoittama tai hänen aikanaan kirjoitettu. Tämä jae ei kuitenkaan viittaa myöhempään ajankohtaan. Joosuan kirjassa (12:24 ) mainitaan Tirzan kuningas, ja 1. Kuninkaiden kirjan 14:17 mukaan Jerobeam I (931–910 eKr.) oleskeli Tirzassa. Arkeologit ovat havainneet, että Tirza oli asuttu jo Joosuan ajoista lähtien.

Laulujen laulu 6:4 mainitsee sekä Tirzan että Jerusalemin, ja 6:5 mainitsee Gileadin. Asimovin mukaan tämä viittaa myöhempään aikaan, koska Tirza ei ollut Jerusalemin kaltainen. Vertailu ei kuitenkaan koske valtaa vaan kauneutta, ja kauneuden suhteen Tirza saattoi olla yhtä lailla Jerusalemin kaltainen kuin Gileadkin.

K: Mitä muuta tiedämme Tirzan kaupungista Hoosiannan laulun 6:4 perusteella?

V: Tirza tarkoittaa ”iloa”, ja se mainitaan Joosuan kirjassa 12:24. Emme tiedä kaupungin kanaanilaista nimeä, mutta israelilaiset ilmeisesti nimesivät sen uudelleen Tirzaksi, yhden Selofhadin tyttäristä kunniaksi.

Vaikka arkeologit eivät ole täysin varmoja Tirzan sijainnista, he ovat melko varmoja siitä, että se sijaitsee Tell el-Far’ahin paikalla, joka on noin 600 x 300 metrin kokoinen ja siten Megiddosta suurempi kukkula. Anchor Bible Dictionaryn 6. osan sivuilla 573–577 todetaan, että varhaisimmat asutukset olivat peräisin kivikaudelta. Uusi kivimuuri rakennettiin noin 1700 eKr. pronssikaudella. Seuraava kerrostuma viittaa siihen, että samaan paikkaan rakennettiin uusi kaupunki melko pian vanhan tuhoutumisen jälkeen. Tämä rautakauden I asuinpaikka oli asuttu 9. vuosisadan eKr. alkuun saakka, ilmeisesti siihen asti, kun Omri siirsi Israelin pääkaupungin Tirzasta Samariaan. Kaupunki poltettiin, mikä saattaa viitata siihen, että Zimri poltti palatsin mukanaan. Tirza rakennettiin uudelleen, mutta tuhoutui jälleen, ilmeisesti assyrialaisten toimesta vuonna 723 eKr.

K: Miten 2. Sam. 6:4,10:ssä nainen voi olla yhtä kauhistuttava kuin lippuja kantava armeija?

V: Hänen sisällään vellovat tunteet ja ehkä hermostuneisuus tuntuivat yhtä suurilta kuin jos hän olisi nähnyt sotaan valmiin armeijan.

K: Miksi Laulujen laulussa 6:7 temppeleitä verrattiin granaattiomeniin?

V: Granaattiomenien mehu on niin punaista, että ihmiset käyttivät sitä meikkina. Toisin sanoen kyseessä oli punastuminen.

K: Oliko Salomolla Hoosianna 6:8:n mukaan 140 vaimoa ja sivuvaimoa, vai 1 000, kuten 1. Kuninkaiden kirjan 11:3 sanoo?

V: Jakeessa ei sanota, että nämä olisivat olleet Salomon vaimoja. Vaikka olisivatkin olleet, Salomonilla oli alun perin vain yksi vaimo, ja hänen haareminsa kasvoi vähitellen. 1. Kuninkaiden kirjan 11:3 kertoo, kuinka monta vaimoa Salomonilla oli hallituskautensa lopussa.

K: Miksi Laulujen laulun 6:13:ssa häntä kutsutaan sulamittilaiseksi?

V: Asiasta on kaksi näkemystä.

Shulemin/Shunemin kaupunki. New Geneva Study Bible, s. 1014, ja skeptinen Asimov’s Guide to the Bible, s. 523, sanovat, että tämä oli todennäköisesti kopioijan virhe, ja että kyseessä oli henkilö Shunemin kaupungista, joka sijaitsi noin kolme mailia (viisi kilometriä) Jezreelin pohjoispuolella. NIV Study Bible 1985, s. 1011, toteaa, että semitilaisissa kielissä kirjaimet ”l” ja ”n” vaihdettiin toisinaan keskenään. Abishag oli shunemilainen 1. Kuninkaiden kirjan 1:3, 15;2:17 , 21 mukaan. Katso www.scripturewise.com, jos haluat lisätietoa näkemyksestä, jonka mukaan Laulujen laulun tyttö oli Abishag.

Salomonin tyttö: ”Shulammite” on naispuolinen muoto nimestä ”Solomon”. Ehkä häntä kutsuttiin ”Solomonessiksi”, mikä tarkoittaa Salomonin tyttöä.

Koska tiedämme Shunemin kaupungin olemassaolosta, ensimmäinen näkemys on järkevämpi. Abishag oli shunamilaista, mutta hän ei ollut nimenomaan Salomonin tyttö. Muuten jokainen Shunemista kotoisin oleva tyttö olisi Salomonin tyttö.

K: Mikä on mandragorojen merkitys 1. Samuelin kirjan 7:13:ssa?

V: Mandragoroilla oli miellyttävä tuoksu, ja tuolloin niiden uskottiin parantavan hedelmällisyyttä, kuten Raakel ja Lea ajattelivat 1. Mooseksen kirjan 30:14–15:ssä.

K: Miksi ihmeessä tyttö toivoisi Laulujen laulussa 8:1–2, että hänen rakastettunsa olisi hänen veljensä?

V: Luultavasti samasta syystä kuin mies puhui hänestä sisarenaan. Katso vastaus Laulujen laulun 4:10 kohdalla olevasta keskustelusta.

K: Onko rakkaus Hoosianna 8:6–7:ssä todella yhtä vahva kuin kuolema?

V: Tietenkin Jumalan rakkaus meitä kohtaan on paljon vahvempi kuin kuolema, mutta se ei ole tämän jakeen ydin. Rakkaus toisia kohtaan kestää kuoleman yli, ja uskovat saavat jälleen nähdä ne, jotka ovat jo menneet Herramme luo. Sekä uskoville että joillekin epäuskoisille rakkaus toista ihmistä kohtaan voi olla vahvempi kuin itsesäilytysvaisto.

K: Miksi Laulujen laulun 8:7:ssä rahaa ei voida verrata rakkauteen?

V: Jos kaksi ihmistä rakastaa toisiaan todella, he arvostavat sitä rakkautta enemmän kuin kaikkea maailman rahaa. Lisäksi taloudelliset ongelmat eivät saisi olla esteenä hyvälle avioliitolle, eikä taloudellisten kannustimien tulisi houkutella eroon ihmisiä, jotka todella rakastavat toisiaan.

Jos voisit ottaa vastaan työpaikan, jossa palkka olisi kaksinkertainen nykyiseen verrattuna, mutta joudut olemaan erossa perheestäsi vähintään viisi päivää viikossa, ja perheesi ei kärsisi nälästä nykyisessä työssäsi, ottaisitko paremmin palkatun työpaikan? Toivon, ettet haluaisi sitä pitkällä aikavälillä, todistuksesi, puolisosi, perheesi ja itsesi vuoksi.

K: Mikä on Laulujen laulun 8:8–9:ssä tytön veljien sanojen merkitys?

V: He sanovat, että he ovat pitäneet häntä silmällä. Hyvin runollisella kielellä he sanoivat, että jos hän olisi kuin ovi ja tarvitsisi rajoituksia, he ”sulkisivat” hänet sisään. Jos hänellä olisi itsehillintää kuin muurilla, he kunnioittaisivat häntä. Hopea kaupungin muurilla ei auta kaupungin puolustuksessa, mutta se varmasti loistaisi kirkkaasti.

On mielenkiintoista, että vaikka joissakin nykyaikaisissa kulttuureissa tällaiset suorapuheiset keskustelut katsotaan tabuksi, Raamatussa moraalinen puhtaus on avoimesti keskusteltu ”perheasia”.

K: Mitä velvollisuuksia lapsella on nuorempia veljiään ja sisariaan kohtaan Laulujen laulun 8:8–10 mukaan?

V: Veljet ja sisaret ovat tietysti velvollisia huolehtimaan toisistaan yhdessä, toisin kuin Kain teki 1. Mooseksen kirjan 4:9–10 mukaan. Meidän tulee huolehtia aineellisesti apua tarvitsevista perheenjäsenistä 1. Timoteuksen kirjeen 5:8 mukaisesti. Sen lisäksi vanhemmilla lapsilla on vastuu nuoremmista lapsista, kun vanhemmat siirtävät heille valtaa.

Miten vanhempien tulisi siirtää valtaa? Meidän kotonamme, kun ikäero on alle kolme vuotta, vanhempi lapsi ei ole auktoriteettiasemassa seuraavaksi nuorempaa lasta kohtaan, paitsi tilanteissa, joissa vanhempia ei ole paikalla.

K: Mitä tyttö sanoo SofS:n kohdassa8:11 –12?

V: Hän sanoo olleensa vanhurskas ja kunniallinen tyttö, joka säästi ruumiinsa avioliittoon asti.

K: Mitkä ovat Laulujen laulun varhaisimmat käsikirjoitukset, jotka ovat säilyneet nykypäivään asti?

V: Kuolleenmeren kääröt: (n. 1 eKr.) 4 erillistä kopiota. Niitä kutsutaan nimillä 4Q106, 4Q107, 4Q108 ja 6Q6. Käärö 4Q240 on mahdollisesti kommentaari Hoosianna-lauluun.

4QCanticles(a) (varhainen Herodian-kausi) osia kohdista 3:7–11; 4:1–7;6:11 ?–12; 7:1–7. Hoosianna-laulun 4:8–6:11 ei ole kadonnut, mutta se puuttuu.

4QCanticles(b) (50–1 eKr.) osia kohdista 2:9–17; 3:1–2,5,9–10; 4:1–3,8–11,14–16; 5:1.

4QCanticles(c) (50–1 eKr.) 3:7–8

6Q6 Hoosianna 1:1–7 (n. 50 jKr.)

Kaiken kaikkiaan Kuolleenmeren kääröissä on säilynyt seuraavat noin 49 jaetta Laulujen laulun yhteensä 117 jaeesta (41,9 %).

Laulujen laulu 1:1–7; 2:9–17; 3:1–5, 7–11; 4:1–11, 14–16; 5:1;6:11 ?, 12; 7:1–7. Katso lisätietoja teoksesta The Meaning of the Dead Sea Scrolls.

Noin vuodelta 350 jKr. peräisin olevat kristilliset Raamatun käsikirjoitukset sisältävät Vanhan testamentin, mukaan lukien Salomon laulun, jota kutsutaan myös nimellä Canticles.

Vaticanus (325–350 jKr.) on säilyttänyt Salomon laulun kokonaisuudessaan.

Sinaiticus (340–350 jKr.) on säilyttänyt Salomon laulun kokonaisuudessaan. Se alkaa samalta sivulta, jolla Saarnaajan kirja päättyy. Se päättyy samalta sivulta, jolla Viisauden kirja alkaa.

Alexandrinus (n. 450 jKr.) on säilyttänyt koko Salomon laulun.

K: Mitkä varhaiset kirjoittajat viittasivat Hoosiannan lauluun?

V: Nikäänin kirkolliskokousta edeltäneet kirjoittajat, jotka viittasivat tai viittasivat epäsuorasti Laulujen laulun jakeisiin, ovat:

IrenaeusLyons sta (182–188 jKr.)

Sardis n Melito/Meleto (170–177/180 jKr.) luettelee kaikki Vanhan testamentin kirjat, ja hän mainitsee kaikki kirjat, jotka meillä on, paitsi Nehemian kirjan ja Esterin kirjan. Fragmentti 4 teoksesta Book of Extracts, s. 759.

Tertullianuksen Viisi kirjaa Marcionia vastaan (207/208 jKr.)

Hippolytos (222–235/6 jKr.) mainitsee nimeltä Sananlaskut, Viisauden kirjan, Saarnaajan kirjan ja Hoosiannan kirjan teoksessaan ”Kommentaarin fragmentti Hoosiannan kirjasta”, s. 176

Origenes (225–254 jKr.) kirjoitti kokonaisen kommentaarin Hoosiannasta, jossa hän osoitti sen sisältämät allegoriat Kristuksesta ja Hänen seurakunnastaan.

Cyprianus,Carthage in piispa (n. 246–258 jKr.)

Caesarea n Firmilianus Cyprianukselle (256 jKr.)

Olympus in ja Pataran Methodius (270–311/312 jKr.)

Nikaian kirkolliskokouksen jälkeen

Barcelona in Pacianus (342–379/392 jKr.) viittaa nimeltä Laulujen lauluun ja lainaa Laulujen laulua 6:8,9 kirjeessään 1, luku 4, s. 22.

K: Mitkä ovat Septuagintan hepreankielisen ja kreikankielisen käännöksen välisiä eroja Laulujen laulussa?

V: Yleisesti ottaen Septuagintan käännöksen laatu Laulujen laulussa ei vaikuta yhtä korkealta kuin Toorassa. Tässä on muutamia käännöseroja, ensin masoreettinen teksti ja sen jälkeen Septuaginta, pääasiassa 2. luvusta.

Laulujen laulu 1:7 ”peittää itsensä” (masoreettinen teksti) vs. ”vaeltaa” (Septuaginta, syyriankielinen käännös, Vulgata)

Laulujen laulu 2:1 ”Sharonin ruusu” vs. ”tasangon kukka” (Sharon oli suuren tasangon nimi.)

Laulujen laulu 2:3 ”metsän puut” vs. ”metsän puut”

Laulujen laulu 2:3 ”maku” vs. ”kurkku”

Laulujen laulu 2:4 ”Hän toi minut” vs. ”Tuo minut”

Laulujen laulu 2:5 ”Ruoki minua rusinakakkuilla” vs. ”Vahvista minua tuoksuilla”

Laulujen laulu 2:5 ”rakkauskipeä” vs. ”rakkauden haavoittama”

Laulujen laulu 2:7 ”kentän gasellit ja kauriit” vs. ”kentän voimat ja hyveet”

Laulujen laulu 2:8, 9, 10, 16 jne. ”rakastettu” vs. ”sukulainen”

Laulujen laulu 2:9 ”verrattavissa gaselliin, nuoreen peuraan tai urospeuraan” vs. ”kuin metsäkauris tai nuori urospeura Betelin vuorilla”

Laulujen laulu 2:9 ”ristikkö” vs. ”verkot”

Laulujen laulu2:10 : ”vastasi” vs. ”vastaa”

Laulujen laulu2:10 : ”rakkaani, kaunokaiseni, tule pois” vs. ”kumppanini, kaunokaiseni, kyyhkyseni.”

Laulujen laulu2:12 : ”laulamisen aika” vs. ”karsimisen aika”

Laulujen laulu2:12 ”kuuluu” vs. ”on kuulunut”

Laulujen laulu2:13 ”tuoksuu kukasta” vs. ”tuottaa pehmeitä rypäleitä, ne tuoksuvat”

Laulujen laulu2:13 ”Rakkaani, tule. Kaunis, tule itse” vs. ”Tule, kumppanini, kaunis, kyyhkyni, kyllä, tule”

Laulujen laulu2:14 ”muoto” vs. ”kasvot”

Laulujen laulu2:14 ”muoto” vs. ”kasvot”

Laulujen laulu2:15 ”ketut, pienet ketut” vs. ”pienet ketut”

Laulujen laulu2:15 ”kukat” vs. ”pehmeät viinirypäleet”

Laulujen laulu2:17 ”Kunnes päivä puhaltaa” vs. ”Kunnes päivä koittaa”

Laulujen laulu2:17 ”gaselli, tai nuori peura, hirvi, halkeilevilla vuorilla” vs. ”kauris tai nuori hirvi rotkojen vuorilla”

Laulujen laulu 7:9 ”nukkuvien huulet” vs. ”huulet ja hampaat” (Septuaginta, Aquila (126 jKr.), syyriankielinen käännös, Vulgata)

Tämän kysymyksen lähdeluettelo: hepreankielinen käännös on peräisin Jay P. Greenin teoksesta Literal Translation ja Septuagintan käännös Sir Lancelot C.L. Brentonin teoksesta The Septuagint: Greek and English. Lisäksi on käytetty teosta The Expositor’s Bible Commentary sekä NASB-, NIV 1985-, NKJV- ja NRSV-raamattujen alaviitteitä.